Saamelaisen elokuvan katselmus, Peter von Baghia ja harvinaisuuksia

Turussa vuodesta 1992 asti järjestetty Suomalaisen elokuvan festivaali palaa parin poikkeuksellisen koronavuoden jälkeen perinteiselle paikalleen huhtikuun alkuun. Vuoden 2022 festivaalilla on kolme teemaa: saamelainen elokuva, Peter von Baghin tuotanto ja ultraharvinaiset kotimaiset elokuvat. Lisäksi nähdään uutuuksia nuorilta tekijöiltä.

Saamelaisten elokuvien kokonaisuus on festivaalin laajin. Alan veteraanilta Paul-Anders Simmalta nähdään kaksi suht uutta dokumenttia. Videotaiteilija Marja Helanderilta esitetään kooste kokeellisia lyhytelokuvia. Dokumentaristi Suvi Westiltä näytetään esimerkiksi saamelaisten kulttuurista kamppailua kuvaava tuore dokumentti Eatnameamet – Hiljainen taistelumme (2021). Koltankielistä pitkää näytelmäelokuvaa parhaillaan työstävältä Katja Gauriloffilta nähdään kolme pitkää dokumenttia.

Saamelaisuutta ja elokuvia käsitellään myös perjantaina pidettävässä festivaaliseminaarissa, jonka alustaa Turun yliopistossa saamelaisten representaatioita tutkiva Niina Siivikko. Muut keskustelijat ovat festivaalivieraiksi saapuvat ohjaajat Katja Gauriloff ja Marja Helander.

Peter von Baghilta nähdään Ukrainan sodan takia surullisen ajankohtaisena näyttäytyvät dokumentit 1939 (1993) ja Viimeinen kesä 1944 (1992) sekä kooste 1960-luvun lopulla valmistuneita lyhytelokuvia. Lisäksi esitetään Baghin viimeinen elokuva, ilman virallista ensi-iltaa jäänyt Sosialismi (2014). Sarjaan kuuluu myös Risto Jarvan ohjaama Kun taivas putoaa… (1972), jossa Bagh toimi yhtenä käsikirjoittajana.

Festivaalin harvinaisuuksia ovat Eino Ritarin neorealistinen maaseutukomedia Kylä (1957), jota luultiin pitkään tuhoutuneeksi, Viljo Lampelan työväestön ja työnantajien välistä kuilua tutkaileva draama Vastaus (1952) ja Harry Mannerin amerikansuomalainen länkkäri Kuparimaa (Copper Country, USA 1961).

Nuoria tekijöitä edustavat Jesse Jalosen vanhalla Nokia-kännykällä kuvaama kokeellinen kauhuelokuva Kukaan ei katso sinua silmiin (2022) ja Turun taideakatemian opiskelijatyöt omassa näytöksessään.

Perinteisenä mykkäelokuvana on Konrad Tallrothin Rakkauden kaikkivalta – Amor omnia (1922), jonka säestää Kari Mäkirannan orkesteri. Nelituntisen yönäytöksen aiheena ovat kotimaiset rokkielokuvat, ja tarjolla on niin arkistojen harvinaisuuksia kuin yllättäviä uutuuksia.

Lisätietoja festivaalista, ohjelmasta ja lipuista: www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi