Maailmanelokuvan kuumia nimiä Sodankylässä

Sodankylän elokuvajuhlat järjestetään tänä vuonna 15.−19. kesäkuuta. Tapahtuma on taistellut elokuvan historian ja nykypäivän moninaisuuden puolesta jo 26 vuotta. Sinä aikana festivaalilla on vieraillut uskomaton määrä elokuvan eläviä ja edesmenneitä legendoja Samuel Fullerista Francis Ford Coppolaan ja Krzysztof Kieślowskista Terry Gilliamiin − unohtamatta nyt Roger Cormania, Abbas Kiarostamia, Robert Wisea…

Elokuvateatterissa esitettävä, 35-milliselle filmille taltioitu elokuva on menettänyt erityisasemansa digitalisoituvassa mediakulttuurissa. Siksikin ”Sodista” ja muita elokuvajuhlia tarvitaan ehkä nyt enemmän kuin koskaan. Menneiden vuosien kunniaksi Sodankylässä nähdään Peter von Baghin nelituntinen dokumentti juhlien moninaisista vierailijoista.

Sodankylän kattaus tarjoaa taas monia täkyjä. Elokuvia esitetään neljässä paikassa. Ohjelmakartta on runsas ja valinnanvaraa riittää koko juhlien ajaksi. Lippuja voi varata etukäteen elokuvateatteri Lapinsuun näytöksiin sekä Teltalla esitettäviin mykkäelokuviin. Järjestäjät suosittelevatkin tätä. Jos siis haluaa nähdä vaikkapa Aki Kaurismäen Le Havren, joka saa festivaalilla Suomen ensi-iltansa, on syytä toimia ripeästi!

Tänä vuonna Sodankylässä nähdään ”se thaimaalaisohjaaja, jolla on pitkä nimi” eli Apichatpong Weerasethakul. Hän on maailmanelokuvan kuumimpia nimiä, jonka elokuvia ei ole Suomessa juurikaan nähty. Weerasethakul voitti vuosi sitten Cannesissa kultaisen palmun elokuvallaan Uncle Boonmee Who Can Recall His Past Lives (2010), joka nähdään Sodankylässä, samoin kuin kolme muuta elokuvaa ohjaajan tuotannosta.

Vaikka Sodankylästä muistetaan päällimmäisenä ohjaajavieraat, juhlilla on vieraillut myös monia muita elokuvan ammattilaisia. Hollywoodin senioriosastoa edustaa tällä kertaa Michael Chapman, Taksikuskin (1976) ja Kuin Raivon Härän (1980) kuvaaja. Scorsesen klassikoiden lisäksi festivaaleilla nähdään Chapmanin kuvaamista elokuvista muun muassa Hal Ashbyn Saattokeikka (1973).

Afrikkalaista elokuvaa, jota meillä nähdään äärimmäisen harvoin kankaalta, edustaa Souleymane Cissé, Yeelenin (1987) ohjaaja. Kanadasta saapuu kaksi elokuvatekijää: Atom Egoyan ja Denis Côté. Armenialais-egyptiläis-kanadalaisen Egoyanin tunnetuin elokuva lienee Suloinen ikuisuus (1997). Kanada on läsnä myös toisella tavalla. Juhlilla nähdään kadonneeksi luultu dokumenttifilmi Leonard Cohenista, Bird on a Wire (1974). Sen ohjaaja Tony Palmer, joka muistetaan myös kummallisesta Frank Zappa -elokuvasta 200 motellia (1971), saapuu Sodankylään.

Jotta homma ei menisi liian ryppyotsaiseksi, on paikalle kutsuttu Jukka Virtanen juontamaan lyhytelokuvien leffaraatia. Virtanen tietysti myös alustaa ohjaamansa Pähkähullun Suomen (1967). Meininki yönäytöksessä voi olla aika hulvatonta tämän Spede-avantgarden parissa. Uutta kotimaista on myös luvassa, sillä festivaalin avauspäivänä nähdään Raimo O. Niemen Roskisprinssi. Myös Hyvä poika -elokuvan ohjaaja Zaida Bergroth vierailee festivaaleilla.

Päävieraiden ohella mukana on paljon muuta: mestariluokat ja säestetyt mykkäelokuvaesitykset kuuluvat Sodankylän perinteisiin. Tämä vuonna nähdään säestettynä muun muassa Fritz Langin Metropolis (1927) ja siitä vuonna 2009 restauroitu täyspitkä versio − ensimmäistä kertaa Suomessa. Restauroituja klassikkoja nähdään muutenkin, esimerkiksi Viscontin Tiikerikissa (1962) ja Fellinin Ihana elämä (1960).

Mainittakoon vielä, että westernin ystäville on luvassa sekä uutta että vanhaa herkkua, independent-elokuvaa edustavan Kelly Reichardtin tuore naiswestern Meek's Cutoff ja Samuel Fullerin laajakankaan väriloistoa hehkuva Viimeinen laukaus (1957). Yksittäisiä elokuvia tärkeämpää lienee silti Sodankylän maine elokuvajuhlana, joka on säilyttänyt omaleimaisen ilmeensä ja ilmapiirinsä. Joku voisi kutsua sitä ”brändiksi”, mutta moinen saisi festivaalin taiteellisen johdon luultavasti oksentamaan.

Lisätietoja Sodankylän elokuvajuhlien kotisivuilta: www.msfilmfestival.fi

Seuraa blogia.