Cannes-voittaja Sodankylään?

Michael Mooren Cannesissa Kultaisen palmun voittanut kohudokumentti Fahrenheit 9/11 tullaan luultavasti näkemään Sodankylän elokuvajuhlilla. Oikeudet jo on, kyse on vain siitä, saadaanko kopio paikalle. Sodankylän elokuvajuhlien festivaalijohtaja Peter von Baghan istui Cannesin palkintoraadissa. Kuka ties sieltä tupsahtaa napapiirille vielä joku kiintoisa ohjaaja/näyttelijä-vieras. Samassa raadissa istuivat muun muassa Tsui Hark ja itse Quentin Tarantino. Filmihullut näkevät vain sameaa unta tuollaisista nimistä, mutta kuka tietää. Parin viimevuoden pääesiintyjät, Francis Ford Coppola ja Emir Kusturica, varmistivat tulonsa aivan festivaalien kynnyksellä.

Jo varmistuneista vieraista mainittakoon Val Quest, Nanni Moretti, Marlen Hutsijev ja Wolfgang Becker. Val Quest on pitkän linjan veteraani, jonka tuotantoon van Bagh tutustui Martin Scorsesen suosituksesta. Jo 93-vuotias Quest aloitti elokuvauransa 1930-luvulla näyttelijänä ja käsikirjoittajana. 1940-luvulla hän siirtyi ohjaajan pallille ja kohosi yhdeksi merkittävimmäksi ohjaajaksi legendaarisessa Hammer-studiossa. Hänen tunnetuimpia ohjaustöitään ovat Quatermass (1955) ja Maailmanloppu (1961). Myös Bond-elokuvassa Casino Royale hän toimi yhtenä ohjaajana. Nanni Moretti on uuden italialaisen elokuvan tunnetuimpia ohjaajia, mutta valitettavan vähän ollut esillä Suomessa. Meillä on elokuvateattereissa nähty vain hänen Cannes-palkittu elokuvansa Pojan huone (2000). Nyt hänen tuotantoonsa on mahdollisuus tutustua laajemmin.

Neuvostoliitossa kutsuttiin "suojasään lapsiksi" sukupolvea, johon kuuluivat muun muassa Andrei Tarkovski, Vasili Suksin, Kira Muratova ja tänä vuonna Sodankylään saapuva Marlen Hutsijev. Moskovan elokuvakoulusta valmistuneen Hutsijevin tuotannosta kesällä esillä ovat ainakin hänen esikoisensa Kaksi Fjodoria (1958), Heinäkuun Sade (1967) ja hänen pääteoksenaan pidetty Olen 20-vuotias (1962–65). Mielenkiintoinen vieras on myös saksalainen Wolfgang Becker, jota Wim Wenders piti lupaavimpana saksalaisohjaajana 1990-luvulla. Becker on hiljalleen alkanut lunastaa odotuksia, siitä esimerkkinä monissa paikoissa viime vuonna palkittu ja Suomessakin nähty Good Bye, Lenin! (2003).

Yksi festivaalin kohokohdista on vuosittain ollut elävällä musiikilla säestetyt mykkäelokuvat. Tänä vuonna ohjelmistossa on Jacques Feyderin klassikko Visages d’enfants vuodelta 1925. Elokuvan säestää Ocrour de France, kapellimestarinaan italialainen Antonio Coppola. Ranskalaista väriä nähdään myös elokuvaohjelmiston ulkopuolella, sillä elokuvakasvatuksen seminaariin on kutsuttu luennoimaan alansa huippu Alain Bergala. Seminaari on ilmainen, ja se on tarkoitettu kaikille elokuvakasvatuksesta kiinnostuneille ja sen parissa työskenteleville.

Kotimaista elokuvaakaan ei Sodankylässä ole unohdettu. Ensi-iltansa siellä saa Auli Mantilan uutukainen Ystäväni Henri. Ohjaaja luonnollisesti saapuu elokuvansa esittelemään. Samoin ennen teatteriensi-iltaansa festareilla näytetään Pekka Lehdon elokuva V.O.I.T.K.A. – metsän veljet. Uutuuksien lisäksi tarjolla on kaikki menneen esityskauden pitkät kotimaiset elokuvat Hymypojasta Koirankynnen leikkaajaan. Esillä on myös Jörn Donnerin tuotantoa ja hän saapuu itsekin paikalle. Hyvin kiinnostavaksi voi nousta tilaisuus, jossa elokuvakasvatusseminaarin tähti Alain Bergala keskustelee Donnerin kanssa Ingmar Bergmanin elokuvasta Kesä Monikan kanssa.

Sodankylän XIX elokuvajuhlat 16.–20. kesäkuuta 2004. Ks. tarkemmin www.msfilmfestival.fi.