Väärät juuret kotikatsomo

Ohjaaja Saara Saarela tunnetaan muun muassa mainiosta Hengittämättä ja nauramatta -elokuvastaan (2002). Lisäksi hän on ohjannut lukuisia tv-sarjoja ja lyhytelokuvia. Uusimmassa elokuvassaan Saarela on toiminut myös käsikirjoittajana. Väärien juurien käsikirjoitus syntyi yhdessä Selja Anhavan kanssa.

Elokuva kertoo Oulussa asuvasta Kuuran perheestä, jonka jäsenet joutuvat tarinan edetessä puntaroimaan uudelleen suhdettaan perhetaustaansa. Isä Mikko (Pertti Sveholm) saa tietää sairastavansa vakavaa perinnöllistä sairautta. Äiti Mirjamin (Milka Ahlroth) elämän sekoittaa paitsi aviomiehen sairaus, myös kiristyneet välit omaan sukuun. Kuvioihin ilmestyy myös Mikon kauan poissa pysytellyt poika. Perheen teini-ikäinen tytär Pihla puolestaan käy läpi omaa itsenäistymisprosessiaan. Eräänlaista käännekohtaa elämässään elää myös perheen adoptiotytär Lumi, joka kiinnostuu kiinalaisista sukujuuristaan.

Väärät juuret on aihepiiriltään tavanomainen. Se kuvaa monien perheiden kohtaamia yleisiä mutta niin usein vaiettuja ongelmia kuten sairautta, rahahuolia, kasvukipuja ja sisarten tulehtuneita välejä. Elokuvassa on kuitenkin onnistuttu loihtimaan hyvinkin tavanomaisista aineksista koskettava tarina, joka välttää pateettisuuden ja realististen perhekuvausten kliseet. Henkilöhahmojen identiteettien kriisiä kuvataan tuoreesti ja oivaltavasti.

Henkilöhahmot tasapainottelevat jatkuvasti riippumattomuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteen välillä. Missä määrin ihminen itse määrää elämänsä kulusta? Vanhemmiltaan voi hyvien asioiden lisäksi periä myös surua ja sairautta, eikä perhetaustaansa voi valita. Elokuva on kuitenkin toivoa antava, juuriensa kanssa voi oppia tulemaan toimeen.

Tarinan kuljetuksessa hyödynnetään talvista luontoa, joka toimii kontrastina henkilöhahmojen myllertäville tunteille. Mirjami pakenee ahdistustaan hyiseen avantoon ja Mikko kohtaa avuttomuuden tuntemuksensa yksin lumisessa metsässä. Välillä kamera unohtuu nuolemaan puiden latvoja turhankin pitkiksi toveiksi ja sinänsä hienojen kuvien elokuvailmaisullinen anti jää laihaksi. Omalaatuisuutta lisäävät kuitenkin pienet fantasiaelementit sekä kuvakerrontaa tukeva musiikki.

Kaiken kaikkiaan Väärät juuret on hyvin näytelty ja ilmaisukeinoiltaan kiinnostava elokuva. Näinä yksilöllisyyttä ja tiettyä riippumattomuutta korostavina aikoina elokuvan herättelemät kysymykset tuntuvat tarpeellisilta ja tärkeiltä. Ihmisellä on tarve tietää mistä hän on tullut. Ei riitä, että tietää mihin on menossa. Katsojan päätettäväksi kuitenkin jää, missä määrin juuret ovat kuristava pakkopaita, missä määrin voimavara.