The Silencing kotikatsomo

Metsään kun menet tai katsot tätä leffaa, niin voit jopa yllättyä. Sen verran hauskanlainen pahis on tähän saatu kehiteltyä, hän käyttää erijännää atlatl-jousiasetta kohteisiinsa. Pisteitä ehdottomasti tämän perinneinnovaation esittelystä. Mukana seikkailee lisäksi yksinäinen alkkaileva introvertti-protagonisti, joka ei saa otetta elämästään tyttärensä katoamisen jälkeen.

Viisi vuotta on kulunut sakeassa sumussa ja päätöstä ei putkelle näy. Eräänlaisena kutsumushommanaan hän huolehtii lapselleen omistetusta metsiköstä sekä jatkaa epätoivoista etsimistä. Nuoria tyttöjä katoilee ja kuoleekin, joten poliisit päähenkilön suosiollisella avustuksella aloittavat jahtauksen. Syyllisen esiintyminen on peitelty hauskasti omalaatuiseen heinä-sammalkostyymiin. Mieleen tulee Masked Singerin Heinäseiväs.

Game of Thronesissakin pyörinyt juutti Nikolaj Coster-Waldau selviää kohtuu hyvin huterasti kirjoitetusta ja henkilöohjatusta jenkkiroolistaan. Hänellä on tiettyä korutonta kuvapresenssiä, joka toimii hiljaisimmissakin hetkissä. Käsiksessä tosin vaikuttaa olleen juonen kuljetuksen suhteen pula-ajan ainekset käytössä. Sen verran karikatyyrisia hahmoja ja epäuskottavia käänteitä viljellään.

Belgiasta ponnistava Robin Pront ohjaa suhteellisen veltolla otteella ja ei oikein saa nostettua kunnolla kierroksia missään vaiheessa, mitä tyylilaji ehdottomasti vaatisi. Tautitilanteesta huolimatta leffa sai elokuussa teatteri ensiesityksensä Pohjois-Amerikassa ja pärjäsi yllättävän hyvin suhteellisesti tarkasteltuna. Toisin näinä aikoina tilastot ovat enemmän kuin epäluotettavia, kun kaikkia suurempia tuotantoja pantataan parempia aikoja odottelemassa.

Lisukkeena blu-raylta löytyy tympeä kuvausvaiheen markkinointidokkari, josta osittain paistaa joidenkin näyttelijöiden virkahenkilömäinen suhtautuminen projektiin. No, b-luokan rainalta ei ihmeitä voikaan odottaa.