Shogun Assassin kotikatsomo

Kazuo Koiken käsikirjoittaman ja Goseki Kojiman piirtämän, vuosina 1970–1976 ilmestyneen japanilaisen Kozure Ôkami -sarjakuvasaagan pohjalta tehtiin kuusi elokuvaa. Suosittu samuraitarina kertoo shogunin epäsuosioon joutuneesta, tappamisen taidon suvereenisti hallitsevasta mystisestä Itto Ogamista ja tämän Daigoro-pojasta. Ultraväkivaltaisen matkan varrella parivaljakko teurastaa melkoisen määrän ninjoja ja kolmannen elokuvan lopussa jopa kokonaisen armeijan. Sarjakuva ilmestyi 1980-luvulla Yhdysvalloissa nimellä Lone Wolf and Cub.

Shogun Assassin on englanniksi dubattu, uuteen uskoon editoitu ja käsikirjoitettu versio Kenji Misumin ohjaamista kahdesta ensimmäisestä Ogami-elokuvasta. Tuloksena on vauhdikas ja sirpaleinen, rytmitykseltään hieman töksähtelevä kokoelma loistavia toimintakohtauksia, jotka soljuvat kuvaan Daigoron (Akihiro Tomikawa) rauhallisen kertojanäänen (Gibran Evans) saattelemana.

Elokuvan verinen kostoreissu alkaa vainoharhaisen shogunin tapatettua mestaripyövelinsä (Tomisaburo Wakayama) vaimon. Kaltoin kohdeltu, Lone Wolfina tunnettu kivikasvoinen samurai lähtee tien päälle yhdessä pienen Daigoro-poikansa kanssa ja päätyy kiertäväksi palkkasoturiksi. Loputon matka täyttyy taisteluista shogunin lähettämien ninjalaumojen ja muiden verenhimoisten tappajien kanssa.

Tyylikkäissä toimintakohtauksissa mässäillään näyttävillä verisuihkuilla ja irtoraajoilla splatter-elokuvien hengessä. Kylläinen värimaailma korostaa upeasti 70-lukulaisen tekoveren kirkkaanpunaista hehkua. Perinteisten kuoleman työkalujen lisäksi vihollisten eliminoimisessa hyödylliseksi osoittautuu myös Daigoron aseistettu lastenvaunu. Shogun Assassin onkin yli vedetyssä väkivaltaisuudessaan silkkaa mielikuvituksen riemujuhlaa.

Intensiivisten taistelukohtausten ja matkustamisen välillä Lone Wolf ja Daigoro lepäävät majataloissa ja ulkona nuotion ääressä, koko ajan varuillaan ninjoja kuulostellen. Isän ja pojan vähäsanainen ja hellä suhde luo tehokkaan kontrastin rankalle toiminnalle. Alati läsnä oleva yllätyshyökkäyksen uhka virittää rauhallisiin hetkiin piinaavan jännitteen.

Mielipuolisen shogunin oikuista kärsivä maailma on synkkä ja raadollinen, eikä samuraiaikaa juurikaan romantisoida. Verenvuodatuksen keskellä söpö ja totinen Daigoro pitää lukua isänsä tappamista ninjoista. Syntetisaattorimusiikki ja dubbaukset lisäävät yhdessä liioiteltujen väkivaltakohtausten kanssa elokuvaan koomisia piirteitä. Lopputuloksena on julmetun viihdyttävä paketti armotonta samuraitoimintaa.

Shogun Assassin on länsimaissa melkoisessa maineessa ja esimerkiksi Quentin Tarantinon Kill Bill: Volume 2 nostaa hattua suosikilleen. Sarjakuvapuolella Frank Miller pitää Kazuo Koikea esikuvanaan, mikä tuskin yllättää Sin Cityä lukeneita.