Jääsilmäinen kostaja

Ennen kuin Dario Argento siirtyi ohjaamaan omia elokuviaan, hän käsikirjoitti muun muassa spaghettiwesternejä. Ja hyvin kirjoittikin, sillä aivan liian monella suomalaisnimellä tunnettu Today We Kill, Tomorrow We Die on nautinnollinen esimerkki italolänkkärien korkeasta laadusta ja rintaman laajuudesta. Lajityypin mestareiden kuten Leonen takana tehtiin vankkaa ja mieleenpainuvaa käsityötä.

Elokuva on jäntevä, suorasukainen ja kursailematon tarina syyttömänä vankilaan joutuneesta kostajasta Bill Kiowasta (Brett Halsey), jonka jäätävän sinisissä silmissä palaa vain koston liekki. Maanisen James Elfegon (Tatsuya Nakadai) rosvojoukon kukistamiseen tarvitaan kuitenkin lisäväkeä, joten Kiowa kokoaa itselleen neljän maineikkaan apurin possen.

Elokuva seuraa liki klassista draaman rakennetta. Ensin rakennetaan alkuasetelma ja kootaan oma joukko, yksi mies kerrallaan. Tämän jälkeen etsitään Elfegon joukon jäljet, kohdataan nämä ensimmäisen kerran ja lopulta kiidetään kohtalonomaisesti viimeiseen ja ratkaisevaan kohtaamiseen ja kaksinkamppailuun. Ystävyys, petturuus ja väkivalta muodostavat lyijynkatkuisen asetelman.

Italowesterneille tuttu tyly, rähjäinen tunnelma saa lisäpontta Angelo Francesco Lavagninon tunnusmusiikista. Lavagnino ei ole mikään Morricone, mutta varsinkin Kiowan joukon ratsastuskohtauksiin kytketty teemamusiikki on tunteikkaan dynaaminen jampatus.

Italowesternien näyttelijäkaarti oli usein paitsi kansainvälinen, myös maineikas. Today We Kill, Tomorrow We Dien elokuvallisesti ansioitunein näyttelijä on ilman muuta Nakadai, joka esiintyi useissa Kurosawan elokuvissa kuten Kagemushassa ja Ranissa pääosassa. Nakadai teki uransa aikana vain kaksi roolia Japanin ulkopuolella, joista Kwai-joen vangit (1989) oli se toinen.

Pääroolin vetäjän, tässä elokuvassa Montgomery Smith -salanimeä käyttäneen Halseyn lisäksi huomionarvoinen on Bud Spencerin varhainen roolisuoritus, joka ei ole niin slapstick-pohjainen kuin miehen myöhemmät komedialliset roolit. Spencerin (oikelta nimeltään Carlo Pedersoli) persoona on ylipäätään moniulotteisempi kuin yleensä luullaan.

Bud ei ole vain iso, partainen ja lihava mies, jonka saavutukseksi on jäänyt lätkiä roistoja turpaan Terence Hillin kanssa. Spencer on bisnesguru, joka perusti muun muassa lentoyhtiö Mistral Airin. Spencer on paitsi koulutukseltaan lakitieteen tohtori, myös kaksi kertaa maataan olympialaisissa edustanut sekauimari, joka teki useita maansa ennätyksiä ja polskutteli muun muassa Helsingin olympialaisissa 1952 aina semifinaaleissa asti.

Koiraa ei ole siis karvoihin katsominen, eikä myöskään Tonino Cervin länkkäriä, joka lähes 40 vuoden jälkeenkin pysyy tiukasti asiassa ja tarjoilee iättömän kostotarinan. Tänään minä.. huomenna sinä!

Arvostelukäytännöt