Hustle & Flow kotikatsomo

Pienen budjetin elokuva Hustle & Flow tuli suuren yleisön tietouteen vuoden 2006 Oscar-gaalassa, kun se voitti parhaan laulun palkinnon "It’s Hard Out Here for a Pimp" -kappaleellaan. Gaalan kaikki rap-maailman kliseet yhdistävään esitykseen ihastuneille katsojille elokuva voi olla pettymys, sillä sen maailma on mailien päässä siitä suureellisuudesta, joka gaalassa esittäytyi. Musiikki-ilottelun sijasta katsojalle on tarjolla rosoista draamaa eksyksissä olevista ihmisistä.

Djay (Terrence Howard) on sutenööri, jonka pieni yritystoiminta tuottaa sen verran, että saa kulunsa katettua. Entisen tuttavan kovassa nousussa oleva rap-artistinura saa Djayn miettimään omia mahdollisuuksia musiikkiteollisuudessa. Pian koko omaisuus on laitettu kiinni mahdollisuuteen paremmasta tulevaisuudesta, mutta matka maineeseen ei ole esteetön.

Hustle & Flow ei sorru tavalliseen amerikkalaisen unelman toistoon, jossa rikkaus ja maine ovat kovan työn tulos ja ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Vaikka ajatus musiikkimaailman valloittamisesta lähtee maineen tavoittelusta, musiikista tulee matkan varrella itseilmaisun väline. Omanarvontunto voidaan saavuttaa tuomalla oma ääni muiden kuuluville ja jättämällä siten lähtemätön merkki jälkipolvien kuultavaksi.

Elokuvan vahvuuksia on sen tapa käsitellä hahmojaan ymmärryksellä. Se ei pyri arvostelemaan heidän tekojaan tai muuten tuputa moralisoivia asenteita. Monisärmäiset hahmot saavat elämän taitavien näyttelijöiden kautta, joista säväyttää etenkin Terrence Howardin Oscar-ehdokkuuteen asti kantaneen suorituksen lisäksi Taryn Manningin rooli Nolana, itseään etsivänä prostituoituna.

Djayn suhde työhönsä ja tyttöihinsä on mielenkiintoinen. Djay ja hänen kolmen työntekijänsä elämä on kietoutunut yhteen muovaten heistä eräänlaisen perheyksikön, jossa vallitsee kuitenkin rautainen kuri. Vaikka hän esittäytyy isällisenä perheenelättäjänä, hän on samalla bisnesmies, joka ei luovuta valta-asemaansa kenellekään. Varsinkin Nolan suhde Djayhin on monimutkainen. Työntekijänä tyttö on täysin hänen määräiltävissään, mutta Djay uskoo kuitenkin antavansa tytölle määräysvaltaa ja itseluottamusta.

Hustle & Flow on helppo leimata samaan kategoriaan muiden aloittelevista artisteista kertovien elokuvien kanssa, mutta se kritisoi kuitenkin amerikkalaisen unelman saavuttamista keinoilla millä hyvänsä. Rosoiset henkilöhahmot pakenevat todellisuutta tähtiunelmiin. Kun tilaisuus puhua tarjoutuu, tulee olla jotain sanottavaa ja oman tien etsiminen voi kuitenkin olla vaikeampaa kuin kaikki musiikkiteollisuuden haasteet yhteensä.