Hardwired kotikatsomo

Tuottaja ja käsikirjoittaja Ernie Barbarash osaa myös ohjata, hän on rautainen ammattilainen, joka on aiemmin ohjannut tv-sarjoja ja kakkososia elokuville. Samoin ammattilaisia ovat näyttelijät kuten Michael Ironside ja Val Kilmer. Kysymys kuuluukin, miksi ihmeessä he tekevät tällaista huttua? Vastaus taitaa olla kaikessa yksinkertaisuudessaan: rahan takia.

Mitään muuta motiivia kuin raha en keksi Val Kilmerin tapaisen luonnenäyttelijän ja monilahjakkuuden näyttäytymiselle milloin missäkin elokuvassa, ohjaajasta ja käsikirjoituksesta piittaamatta. Mies nimenomaan näyttäytyy, tekee rutiinisuorituksen, ja häipyy takaisin farmilleen. Ja niin tekisin muuten minäkin, jos olisin Kilmer. Farminpito vaatii varmasti paljon rahaa.

Hardwired rakentuu yhden idean varaan. Lähitulevaisuudessa ylikansallisilla korporaatioilla on liikaa valtaa, ja ihmiset yritetään saada kuluttamaan vaikka sitten väkisin mainoksia päähän tunkemalla. Suuryritykset ovat pahoja ja kasvottomia, sehän jo tiedettiin, ja vain hiuksensa huonosti värjänneet hakkeri-punkkarit voivat toimia vastavoimana kasvottomalle kapitalismille. Elokuvassa näppäillään nopeasti ja tarkasti näppäimistöjä – asia, joka on aina ärsyttänyt minua, koska en siihen itse kykene. On myös paljon piuhoja ja monitoreja, mustaa nahkaa ja implantteja, joten kyberpunkkiahan tämä on.

Elokuvan lajityyppinä on toiminta, mikä on liian usein takuu typerästä ja mitäänsanomattomasta tusinatekeleestä. Niin nytkin. Elokuvassa lyödään, potkitaan ja ammutaan, mutta sekin tehdään rutiinilla, ikään kuin hieman anteeksi pyydellen, ja mukaan on ujutettu myös yhteiskunnallista asiaa, mikä ei oikeastaan paranna lopputulosta. Kyllähän elokuvan katsoo sujuvasti kerran, mutta yhtä hyvin voisi tehdä jotakin muuta, vaikkapa kanavasurffailla. Elokuva muistuttaa nimittäin yleisolemukseltaan paljon television sarjoja, ja mietinkin, oliko elokuva mahdollisesti pilottijakso? Ajanhaaskuuta joka tapauksessa.

Viidellä miljoonalla dollarilla ei näköjään saa paljoa aikaiseksi Amerikassa, ainakaan jos mukana on kallispalkkaisia ammattilaisia. Hardwired luultavasti kuitenkin tuottaa tarpeeksi dvd-markkinoilla, jotta tuottajat ovat tyytyväisiä ja voivat jatkaa markkinoiden täyttämistä tyhjänpäiväisillä toimintapätkillä. Val Kilmerin nimi krediiteissä alkaa herättää minussa vähitellen vilunväreitä. Onneksi Top Secretin (1984) voi katsoa aina uudelleen.