G-Force – miniagentit kotikatsomo

Gangsterielokuvat olivat suunnattoman suosittuja 1930-luvulla. Ne kuvasivat rikollisia, jotka nauttivat epärehellisin keinoin hankitusta mammonasta, vapaudesta ja luksuksesta, kun muu yhteiskunta kärvisteli laman kynsissä. Konservatiiviset piirit pelkäsivät näiden elokuvien tekevän gangsterielämästä liian houkuttelevaa ja vastareaktiona luotiin joukko elokuvia, joissa sankareiksi nousivat G-miehet, FBI:n agentit, jotka perivät kovanaamaisen sankarin roolin gangstereilta.

Tuoreinta käännettä tässä roolien vaihtamisen karnevaalissa edustaa Hoyt Yeatmanin elokuva G-Force – miniagentit, jossa kovanaamaisia agentteja ovat ihmisten sijaan marsut, nuo pienet ja paksut jyrsijät, joita joka toisella lapsella on ollut jossain vaiheessa lemmikkinä. G-Force on lapsille suunnattu elokuva agenteiksi koulutetuista marsuista, jotka erityislaitteiden avulla kykenevät kommunikoimaan ihmisten kanssa ja suorittavat huippusalaisia tehtäviä valtion piikkiin. Nämä marsut eivät kyhjötä tyhjänpanttina vaan hyppivät paikasta toiseen, ajavat erilaisilla kulkuneuvoilla ja venyvät suorituksiin, joita ei kotihäkissä ole juuri nähty. Samalla läppä lentää.

Erityisesti digitaaliteknologian myötä elokuvissa on nähty puhuvia eläimiä possuista hiiriin, ja pakko myöntää, että usein vähintäänkin hymyilyttää kun eläin avaa suunsa. Näin on myös G-Forcen kohdalla. Ääninäyttelijät ovat hyviä ja 3d-animaatio sekä oikeat näyttelijät limittyvät saumattomasti toisiinsa. Marsujen ja muiden jyrsijöiden rooleissa kuullaan muun muassa Penélope Cruzia ja Steve Buscemia. Levyllä on myös suomeksi dubattu versio elokuvasta.

Ideologisesti antropomorfistiset, ihmisenkaltaiset, marsut agentteina ovat kiinnostava veto ja tuskin kukaan yllättyy, että lapsille suodatettujen räjähdysten, koneiden ylivallan ja apokalyptisten visioiden taustalla häärää tuottajana Jerry Bruckheimer. Kidutuspaljastusten ja Guantanamon jälkeen kovaotteisten G-miehien maine on vajonnut 1930-luvun gangsterien tasolle ja likaiset työt sysätään nyt vuorostaan eläimille. Hommat on joka tapauksessa hoidettava, jotta maailma pelastuu. Elokuvan nimi G-Force (G-voima) ei niinkään viittaa putoamiskiihtyvyyden yksikköön kuin elokuvan marsujen kykyyn toimi kollektiivisena laumana, jossa lauman voima on riippuvainen kunkin jäsenensä yksilöllisistä ominaisuuksista. Jamesbond- tai jackbauer-sooloilun sijaan G-Force on pikemminkin elokuva agenttiryhmästä ja ryhmädynamiikasta.