Breach kotikatsomo

FBI:n huippuagentti ja vastavakoiluanalyytikko Robert Hanssen oli sekä viraston parhaita asiantuntijoita Neuvostoliiton ja Venäjän suhteen että erittäin kiihkomielinen katolilainen, pahamaineisen Opus Dein jäsen ja suurperheen isä. Jatkuvasti rukoilevalla ja uskossaan ahdasmielisellä Hanssenilla oli äärikatolilaisille tyypillisesti tekopyhä kaksinaismoraali. Hanssen muun muassa ahdisteli naispuolisia alaisiaan, kävi strippibaareissa ja kaiken huipuksi asensi kameroita makuuhuoneeseensa ja lähetteli seksivideoita vaimostaan nettiin tämän tietämättä mitään asiasta.

Vastaavaa hurskastelevaa ja petollisen moraalitonta kulissien ylläpitoahan on totuttu näkemään sekä jyrkimmiltä konservatiiveilta että kiihkouskovaisilta, ja Hanssen oli kumpaakin. Hanssen oli kuitenkin jotain muutakin, ja vielä kaksinaamaisempi kuin edes tiedustelupalvelun jäseniltä voi odottaa. Hanssen oli Yhdysvaltain historian pahimman vakoilukatastrofin aiheuttanut maanpetturi, joka vakoili yli 22 vuotta jumalattomina pitämiensä venäläisten laskuun, tienaten miljoonia valtiosalaisuuksien myymisellä.

Hanssen kävi lopulta liian ahneeksi ja herätti epäilyksiä. FBI solutti hänen toimistoonsa esimiestään vakoilevan Eric O’Neillin, ja Hanssen saatiin kiinni helmikuussa 2001. Koska totuus on tarua ihmeellisempää, ohjaaja Billy Rayn tehtäväksi on jäänyt dramatisoida kahden vakoilijan välinen suhde ja antaa kasvot kaksikasvoiselle miehelle. Ray kykenee pitämään tarinan yhtäaikaisesti sekä intensiivisenä henkilödraamana että laajempaan kontekstiin asettuvana kuvauksena vallan ja vakoilun koneistoista.

Breach on periaatteessa kahden kauppa, Ryan Phillippen esittäessä nuorta Eric O’Neilliä ja Chris Cooperin tulkitessa Hanssenia. Vahvana luonnenäyttelijänä tunnettu, Oscarinkin sivuosaroolista aiemmin voittanut Cooper ottaa kuitenkin kaiken irti hänelle harvinaisesta pääroolista, ja jättää elokuvan muut näyttelijät lehdellä soittelemaan. Phillippen tai muiden suorituksissakaan ei ole sinänsä moittimista, mutta Cooper saa vähillä eleillä ja silkalla rautaisella ammattitaidolla luotua Hanssenista pelottavan monitahoisen henkilön.

Tiukkaotteinen, kohteensa demonisointia välttävä ja henkien taiston vetovoimaan luottava vähäeleinen Breach herättääkin kysymyksiä vallasta ja vastuusta. Hanssenin huippuälykkyys, katkeruus ja vainoharhaisuus yhdistettynä kaksinaismoralismiin ja ilmeisen aitoon uskovaisuuteen heijastavat pelottavalla tavalla maailman suurimman ydinasevaltion vallankäyttöä. Jos Hanssen ei olisi pettänyt maataan, hän olisi ollut kaikkien silmissä sitä miltä näyttikin, malliesimerkki huippuagentista.

Pelottavimpia eivät olekaan ne vallankäyttäjät, joille Hanssenin elämäntapa perversioineen, vainoharhoineen ja lahkolaisjäsenyyksineen on silkka kulissi maanpetturuudelle, vaan ne joille se on normaali isänmaallinen, jumalaapelkäävä elämäntapa. Niin sanotun vapaan maailman turvallisuudesta vastaavat tuhannet roberthanssenit, kulissien takana manipuloivat sieluttomat vallankäyttäjät. Vain sattuma ratkaisee, ketä heistä kutsutaan sankariksi ja ketä petturiksi.