Korealaista taistelulajimelodraamaa
Aasialaisella elokuvalla menee tällä hetkellä lujaa. Japanin, Kiinan ja Hongkongin rinnalla myös Korea on noussut vahvaksi tuottajamaaksi. Aasialaista nykyelokuvan maahantuonti näyttää myös selkiytyneen. Korealaista ja kiinalaista yhteistuotantoa oleva Bichunmoo - Tanssivat miekat on yksi tunnetuimmista uusista nimikkeistä. Alunperin jo vuonna 2000 ensi-iltansa nähnyt ja Koreassa varsin suosittuun sarjakuvaan perustuva Bichunmoo - Tanssivat miekat oli aikoinaan kallein koskaan tuotettu korealainen elokuva.
Bichunmoo - Tanssivat miekat sijoittuu mongolivallan aikaiseen Kiinaan 1300-luvulla. Mongolikenraalin jalkavaimon tytär Sullie (Kim Hee-Seon) on rakastunut maalla elävään köyhään mutta taitavaan soturiin Jinhaan (Shin Hyun-Joon). Rakastavaisten huolet alkavat, kun Jinhan setä joutuu salamurhan uhriksi ja mongolikenraali haluaa naittaa tyttärensä ylhäiselle herralle. Jinha osoittautuu taikuuteen perustuvan ja lähes unohtuneen bichunmoo-taistelulajin oppipojaksi. Pojalle selviää pian millainen synkkä menneisyys taistelulajin perilliselle on langennut. Vihan kyllästämänä Jinha lähtee omalle yksityiselle ristiretkelleen apunaan kymmenen taistelulajiin perehtyneen soturin pienoisarmeija.
Visuaalinen ulkoasu on elokuvan parasta antia. Taistelukohtauksissa on selvästi yritetty tavoitella hongkongilaista lennokasta kuvaustyyliä. Onnistuneita ja näyttäviä otoksia on runsaasti ja niiden kaunista estetiikkaa ja toteutustapaa voi vain ihailla. Juonen osalta elokuva sen sijaan menee metsään niin että rytisee. Turhan melodramaattisen otteen lisäksi lähes käsittämättömiltä tuntuvat juonen käänteet herättävät katsojassa lähinnä ärtymystä. Tuntuu kuin katselisi saippuasarjaa, josta on tiputettu muutama ratkaiseva jakso pois. Tarinan kieroutta lisää myös ilmeiset sisäiset viittaukset alkuperäiseen sarjakuvaan. Juonen sekavuudelle löytyy aika masentava selitys. Tiettävästi nyt Suomeen saapunut versio on alunperin Korean markkinoille tarkoitettu leikattu versio. Tosin ei ole varmaa olisivatko puuttuvat minuutit edes lisänneet elokuvan ymmärrettävyyttä ratkaisevasti.
Ang Leen ohjaama menestyselokuva Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme on selvästi toiminut tämän taistelulajimelodraaman esikuvana. Kim Young-Junin esikoisohjaus on kuitenkin perin tavanomainen sankaritarina aasialaisilla lisämausteilla. Korealainen vastine jättää hieman valjun jälkimaun. Visuaalisesta näyttävyydestään huolimatta sekava juonen kulku jäädyttää todennäköisesti useampien katsojien mielenkiinnon. Hongkongilaisen kauniin vaijeriakrobatian ystäville elokuva tarjoaa enemmän katsottavaa. Digitaalisia erikoistehosteita on käytetty maltilla ja oikeissa paikoissa. Musiikkimaailma on myös hyvin laatutietoisesti tehtyä ja Dvd:n hyvä tekninen taso ansaitsee myös kiitosmaininnan. Kakkoslevyltä löytyvää lisämateriaalia on kohtuullisesti, mutta huvittavaa kyllä ainoastaan tekstittämättömänä ja koreankielisenä. Mukana seuraa myös poikkeuksellisen paksu englanninkielinen esittelyvihkonen.
Seuraava:
24 Hour Party People
Arvostelu elokuvasta 24 Hour Party People.
Edellinen: Tapaus Antwone Fisher
Arvostelu elokuvasta Antwone Fisher / Tapaus Antwone Fisher.