The One valkokangas

Samoin kuin toisen Hongkongin kovan vieteriukon, Jackie Chanin, myös Jet Lin Amerikan valloituksen kohtaloksi on tullut kekkuloida puolihuolimattomasti kirjoitetuissa tekeleissä, joissa ei ole päätä eikä häntää. Sinänsä kummatkin martial arts -ekspertit ovat paljon sympaattisempia toimintataitureita kuin heidän valkonaamaiset sutijavirkaveljensä, etupäässä pökkelömäinen ja -päinen Jean-Claude Van Damme, jota ei jaksa enää edes vitsinä katsoa.

The One heittää katsojan ällisteltäväksi uskomattoman, ties missä pölyssä keksityn skenaarion päälle sadasta universumista koostuvasta multiuniversumista, jossa jokaisella ihmisellä on jokaisessa universumissa vastineensa. Matkustaminen universumien välillä ilman lupaa on vakava rikos ja varsinaisen sopan keittää Jet Lin esittämä paha entinen agentti, joka on saanut päähänsä tappaa kaikki kaksoisolentonsa tullakseen voimakkaammaksi, jumalaksi... Hänen perässään ramppaavat agentit universumista toiselle, mutta ennen kaikkea mutkia matkaan tuo niin ikään Jet Lin esittämä hyvä nykyinen poliisi, joka ei annakaan kaksoisolentonsa posauttaa itseään hengiltä. Ja kuinka ollakaan, lopussa sitten matsataan mies miestä vastaan, kun Jet mäiskii Litä ja päinvastoin.

Tällaisten elokuvien olemassaolon ymmärtäisi, jos niillä olisi jotain pointtia jossain. Pelkkä puolitoistatuntinen akrobatia pauhaavien kitaravallien säestyksellä ei riitä edes viihteelliseksi ajantappajaksi. Musiikkivideot kun ovat asia erikseen. Sitä paitsi Jet Li on Hongkong-urallaan tehnyt sen verran näyttävää toimintaa, että The One ei pärjää silläkään saralla. Identiteetin ongelmaa on scifissä puitu taas sen verran arvokkaasti, etten kehtaa tässä yhteydessä lajityypin merkkiteoksia edes mainita. Tieteisteemaansa The One sortuu käyttämään vain härkisti hyväkseen mennen joka kohdin aidan ja arvostelun alta. James Wong on kokenut ohjaaja tv:n puolella ja tunnettu esimerkiksi Millenniumin ja Salaisten kansioiden jaksoistaan. Toiminnan visualisoiminen häneltä onnistuu hyvin, mikä ei nyt Hollywoodissa ole mikään ansio, sillä sen lajin ammattimiehiä siellä riittää kolmetoista tusinassa. Jet Li on kuitenkin sen verran hauskanen hymyveikko, että toivoisi hänelle parempia produktioita, jos ne vain äijälle kelpaisivat.