The Lincoln Lawyer – Oikeuden palvelija valkokangas

Michael Haller on puolustusasianajaja, joka ottaa asiakkaikseen sujuvasti sekä yläluokan edustajia että moottoripyöräjengiläisiä. Asioitaan hän hoitaa ison Lincoln-auton takapenkiltä, ja hänen pahin painajaisensa on syyttömän tuomitseminen vankilaan. Siksi hän mieluummin puolustaa syyllisiä. Haller on amerikkalaisen rikoskirjailija Michael Connellyn luomus, ja The Lincoln Lawyer – Oikeuden palvelijassa häntä esittää Matthew McConaughey. Lähemmäs kolmekymmentä romaania kirjoittaneen Connellyn tuotannosta on aiemmin filmattu ainoastaan Verivelka (2002), joka ei ollut kovin onnistunut elokuva.

Lincoln Lawyer on eri maata, sillä se on sujuva ja nopeatempoinen oikeussalidraaman ja trillerin yhdistelmä. Nopeatempoisuus on tässä tapauksessa sekä hyvä että huono juttu. Tarina ei junnaa paikallaan, mutta samalla tulee olo, että kahteen tuntiin on yritetty mahduttaa liikaa asioita kirjasta. Eniten tästä kärsii muutamien sivuhahmojen lisäksi elokuvan loppu, joka vaikuttaa liiaksi sarjalta irrallisia kohtauksia. Kokonaisuutena adaptaatio on kuitenkin onnistunut, sillä monitahoisesta juonesta olisi helposti saanut sekavan viritelmän.

Elokuvassa Hallerin uusi asiakassuhde alkaa prostituoidun raiskausyrityksestä. Haller ottaa puolustettavakseen rikkaan asunnonvälittäjän Louis Roulet’n (Ryan Philippe), joka väittää että kyseessä on rahastusyritys. Todisteetkin viittaavat siihen suuntaan. Suoraviivaisen oikeussalikamppailun sijasta tarina kääntyykin henkilökohtaisemmalle tasolle, kun Haller joutuu kamppailemaan lisäksi oman moraalinsa kanssa.

Haller on tietysti fiksu ja filmaattinen, ja oikeustyöskentelyn katsominen on viihdyttävää jo itsessään. Kohtaukset saavat vielä lisäsäväystä siitä, että Hallerilla on muitakin tavoitteita voittamisen lisäksi. Elokuvan sävy muuttuu luontevasti tarinan edetessä. Välillä ollaan Lincolnin takapenkillä viileän funkin soidessa, ja muutamaa käännettä myöhemmin aivan eri tunnelmissa, kun Haller tajuaa, että hänen painajaisensa on toteutunut jo kauan sitten. Elokuva tasapainottelee juuri sopivasti eri elementtiensä kanssa.

Onnistuneen ohjauksen ja toimivan adaptaation lisäksi elokuvasta pitää antaa kunniaa näyttelijäkaartille. McConaugheyn ura ei ole ottanut tuulta alleen, mutta tämänkaltaiset elokuvat muistuttavat siitä, että karismaa hänellä olisi isoihinkin saappaisiin. Siloposkinen Philippe on yllättävänkin hyvä omassa roolissaan, ja Hallerin tutkijaa näyttelevä William H. Macy parantaa lähes minkä tahansa elokuvan tasoa.