Lasse Kreikassa valkokangas

Suomen valkokankaille päätyvät ruotsalaiselokuvat ovat pääasiassa keskimääräistä tarjontaa laadukkaampia ja kiinnostavampia. Lasse Kreikassa -elokuvaltakin sopi odottaa paljon, sillä lasten- ja nuortenelokuvia on länsinaapurissa osattu tehdä aina. Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin suosittuihin nuorisokirjoihin perustuva elokuva on Ruotsissa kerännyt vieläpä huikeat yli 600 000 katsojaa.

Katsojamenetystä ei voi kuin ihmetellä, sillä Lasse Kreikassa on harvinaisen huono elokuva. Koko perheen elokuvaksi se on jopa katsomiskelvoton. Omaa jälkikasvuani en veisi elokuvaa katsomaan missään mielenhäiriössä.

Kaikessa mennään alta riman. Tarina Kreikassa lomailevasta junttiperheestä lyö pölhöydessään laudalta jopa Uunon Epsanjassa. Näyttelijätyö on luokatonta kohellusta ja viljelty huumori suorastaan arveluttavaa koko perheen elokuvalle, tai sitten ruotsalaisilla on perin eriskummallinen arvomaailma ja huumorintaju, kun toisten vahingoittamista pidetään lastenelokuvassa hassunhauskana juttuna. Tämän kohelluksen rinnalla kotoiset Risto Räppääjät sekä Ella ja kaverit ovat suoranaisia mestariteoksia.

Eniten elokuvassa hämmentää huumori ja kyseenalainen tapa käsitellä asioita. Sen sijaan, että varhaisteini-iän kynnyksellä olevien orastava kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen tuotaisiin ikään ja kypsyysasteeseen sopivasti esille, päähenkilö Lasse seukkaa ja kaataa omasta mielestään tyttöjä kuin American Pie -elokuvien Stifler. Seksiä mukulat eivät sentään harrasta, tosin siitä aihepiiristä huolehtivat vanhemmat. Jokainen voi miettiä, kuinka hyvin koko perheen elokuvaan soveltuu aikuisten seksiflirttailu, virtsan karkailu ja paskalla käyminen. Sallittu ikäraja kertoo jälleen kerran Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen ikärajaluokittelujen tasosta, sillä elokuva ei millään muotoa ole sopivaa katsottavaa kaikenikäisille.

Elokuvan kohderyhmä lienee päähenkilö Lassen myötä jossain varhaisteini-ikäisissä, jos sen ikäiset jaksavat tällaista pelleilyä katsoa. Kohderyhmän huomioiden elokuvan suomeksi duppaaminen on jokseenkin käsittämätöntä, varsikin kun dubbaus on tehty vasemmalla kädellä kuin alleviivaamaan elokuvan huonoutta. Toistaitoisen jälkiäänityksen kuuntelu ja katselu ovat aikuiskatsojalle sietämätöntä, kun elokuvan äänimaailma on jyrätty lähes olemattomiin päälle puhuttujen repliikkien tieltä.

Lasse Kreikassa ei ole viihdyttävä koko perheen elokuva vaan mauton kohellus, jota ei voi suositella kenellekään. Joku olisi voinut tehdä suomalaiselle elokuvayleisölle palveluksen ja heivata maahantuotavat kelat ruotsinlaivalta jonnekin Ahvenanmeren syvänteen pohjaan.