Elämä kierrättää valkokangas

Jan Sverákin uusin elokuva, Elämä kierrättää, jatkaa ohjaajan missiota kuvata tsekkiläisen yhteiskunnan muutosta osana länsimaistumisprosessia. Kun uudet mukavuudet ja tekniset uudistukset tuovat helpotusta rutinoituneimpiin tehtäviin, on vanhanaikaisten ihmisten vaikea pysyä menossa mukana.

Ripauksella nostalgista kaipuuta ja uutuuksien ymmärtämisen vaikeudesta komediaa tekevällä tyylillään Sverák nostaa esille ikäluokan, joka on elänyt sodan jälkeisellä kommunismin kaudella ja vapautumisen jälkeisellä liberalisoitumisen ajalla. Menneen ja nykyisen maailman kohtaamiseen hän liittää universaaleja aiheita, jolloin rakkaus ja intohimo elävät osana jokaista ihmistä katsomatta ikään tai sukupuoleen.

Ohjaajan isän Zdenek Sverákin esittämä päähenkilö Josef Tkaloun on kirjallisuudenopettaja, joka menettää opettamishalunsa löystyneen kurin ja huonotapaisten lasten myötä. Eläkepäivät eivät kuitenkaan houkuta, sillä hän on niitä miehiä, joiden on sanottava vaimolleen näkemiin, jotta he voivat kaivata takaisin tämän rinnalle.

Kokeiltuaan pyörälähetin hommia Tkaloun päätyy paikallisen marketin pullonpalautusosastolle. Siellä hänen pyörittämästään päivittäisestä rutiinitehtävästä muodostuu oma maailmansa, jonka osana ovat entiset ja nykyiset työtoverit, asiakkaat ja oma perhe. Tkalounin toiminta luo inhimillistä sosiaalista vuorovaikutusta yksinäisten tai yhteiskunnasta vieraantuneiden ihmisten välille.

Rakkauteen ja seksuaaliviettiin liittyvät ongelmat muodostavat toisen puolen Tkalounin elämänpiiriä. Vielä kuudenkymmenenviiden ikävuoden paikkeilla hän himoitsee vieraita naisia, joita hän tapaa arkisessa elämässään ja jotka sekoittuvat voimakkaasti hänen uniinsa. Koska Tkaloun ei itse kykene tyydyttämään halujaan, hän ottaa tehtäväkseen yhdistää muita lähellään kulkevia ihmisiä, joihin lukeutuvat niin oma tytär, työkollegat kuin asiakkaatkin. Merkittävimmät ponnistelut hän käy kuitenkin oman vaimonsa ja haaveuniensa välillä, jolloin velvollisuus ja toiveet kohtaavat ristiriitaisesti ja ratkaisemattomasti.

Sverákin elokuvista on helppo poimia piirteitä varhaisempien tsekkoslovakialaisten ohjaajien, kuten Milos Formanin kotimaassaan tekemistä elokuvista tai Jirí Menzelin elokuvista, mutta toisaalta yhteiskunnallisen satiirin terä on Sverákin elokuvissa selvästi pehmeämpää ja vähemmän tarkkaa. Omat hankaluudet elokuvaan tuo myös se, että Zdenek Sverák on elokuvan käsikirjoittaja ja pääosanesittäjä. Vaikka hän on kirjoittanut hahmosta hieman epäsympaattisen ja epätäydellisen, ei ole epäilystäkään, kuka on elokuvan pääosassa. Ammattitaitoisuus näyttelijänä korostaa vielä tätä seikkaa.

On helppo ymmärtää, miksi Elämä kierrättää on ollut niin suosittu elokuva kotimaassaan. Sen nostalgisoiva kuva Tsekistä murrosvaiheen jälkeisellä kaudella tarjoaa etenkin mennyttä maailmaa kaipaaville katsojille välähdyksen inhimillisemmistä arvoista, joskin muutosta pidetään elokuvassa itsestään selvyytenä eikä kommunistisen kauden kaunisteluun sorruta. Toisaalta yleismaailmalliset aiheet ja ihmiskuvaus saavat etenkin hieman varttuneemmat eurooppalaisesta elokuvasta pitävät katsojat kiinnostumaan elokuvasta.

Vaikka Elämä kierrättää ei ylläkään aivan Koljan tasolle ja ohjaajan töitä vaivaa edelleen sama kiltteys ja kulmien pyöristely, on Sverákin uusin elokuva kepeällä otteella toteutettua tasaisen varmaa ihmissuhdedraamaa.