Joulupyhien ajanvietteeksi

Joulu on juhlista jaloin – tai löperöin, jos lainaa Roope Ankkaa Barks-klassikosta Joulu Karhuvuorella. On joulusta mitä mieltä tahansa, se tarkoittaa pitkiä pyhiä, jolloin on aikaa uppoutua elokuviin. Joulu tai ainakin joulunaika on kiinnostanut myös lukuisia elokuvantekijöitä, joten jouluun tavalla tai toisella liittyviä elokuvia löytyy kosolti. Ja usein ne kiinnostavat katsojiakin juuri jouluna.

Erilaisia listauksia jouluelokuvista on laadittu maailman sivu, ja nyt myös Film-O-Holic kantaa kortensa kekoon. Toimituskuntalaiset saivat nimetä oman jouluelokuvansa. Kukin sai vapaasti itse päättää, miten jouluelokuvansa määrittelisi. Elokuvan ei tarvinnut liittyä suoranaisesti jouluun vaan riittää, että elokuvan saa jotenkin linkitettyä joulunaikaan vaikka puhtaasti oman katsomiskokemuksen kautta.

Parikymmentä toimituskuntalaista nimesi jouluelokuvansa. Hienoinen yllätys oli, että kukin teki omaksi jouluelokuvakseen uniikin valinnan. Eli yhdellekään elokuvalle ei kohdentunut useampaa valintaa. Pari kotimaista kuitenkin vilahteli perusteluissa useamman kerran pakollisen Die Hardin lisäksi. Ja koska Suomi on joulupukin kotimaa, vedämme nyt kotiinpäin Film-O-Holicin jouluelokuvan nimeämisessä. Kyse on tietysti Jalmari Helanderin Rare Exportsista. Muiden tavoin se oli vain yhden virallinen jouluelokuvavalinta, mutta mainittiin useammassa perustelussa. Hyvänä kakkosena tuli Jari Halosen Joulubileet.

Toimituskuntalaisten valinnat on listattu alle aakkosjärjestyksessä elokuvan suomalaisen nimen perusteella. Parinkymmenen elokuvan joukosta löytyy varsin monipuolinen kattaus, jonka antimista lienee vähän jokaisen makuun. Elokuvien joulubuffet.

 

Joulunajan elokuvia:

Die Hard – Vain kuolleen ruumiini yli

Die Hard (1988) [IMDb]

Joka jouluinen perinteeni on ollut katsoa Die Hard, jonka täytetyn nallekarhun selviämisen puolesta jaksan kannustaa koko elokuvan ajan. Myös päähenkilön valkoisen hihattoman paidan yllättävä muuntuminen ruskeahkoksi elokuvan mittaan korostaa hienosti elokuvan teemoja, joissa illan pidentyminen ja vaikeuksien kasaantuminen alkaa näkyä myös Johnin ulkoisessa olemuksessa. Ennen kaikkea elokuva tietysti on erinomainen osoitus Bruce Willisin uran käännekohdasta, sillä elokuvahan teki hänestä yhden tunnetuimmista action-tähdistä. Jopa niin tunnetun, että 1990-luvulla, jos en osannut vastata Trivial Pursuitin kysymyksiin näyttelijöistä, valitsin aina Bruce Willisin, ja liian usein arvaus jopa tuotti tulosta.

Tämän lisäksi haluaisin nostaa kunniamaininnalle kotimaisen elokuvan Rare Exports (2010). Ihastuin aikoinaan jo tekijöiden lyhytelokuviin suomalaisesta pukkibisneksestä ja pitkä elokuva yllättävän onnistuneesti pystyi toteuttamaan saman idean pidemmässä formaatissa. Jouluista tunnelmaa tuo erityisesti isän ja pikkupojan piparien syönti, mikä herkistää katsojaa sopivasti muun toiminnan lomassa.

Outi Hakola

Fanny ja Alexander (tv-versio)

Fanny och Alexander (1983) [IMDb]

Joulukuussa Ekdahlien joulupöydän ihailu on muodostunut jokavuotiseksi perinteekseni. Lämmin ja koskettava matka yli sadan vuoden takaiseen joulunviettoon huijaa katsojan mukaan valtavaan saagaan perheestä, uskosta ja lapsuudesta. Bergmanin parhaiden tapaan kyseessä on täysin unohtumaton seikkailu, josta avautuu uusilla katselukerroilla aina vaan lisää arvostettavaa.

Valtteri Kauraoja

Fargo

Fargo (1996) [IMDb]

Fargo on Coenin veljesten palkittu, jopa kulttimaineessa oleva musta rikoskomedia, mutta harva tajuaa sen olevan myös sisimmiltään täydellinen jouluelokuva. 5/5 joulupyhien vinkki: vedä yllesi pyjama, nauti lasillinen höyryävää glögiä ja katso kuinka Pohjois-Dakotan lumiset lakeudet siintävät ruudulla tässä ysäriklassikossa.

Nora Khelif

Gremlins

Gremlins (1984) [IMDb]

Gremlins on talvisen pikkukaupungin joulun aikaan sijoittuva karmivan suloinen kauhukomedia. Hyvin aikaa kestäneen tarinan satumaisen tunnelman takaavat Jerry Goldsmithin musiikin lisäksi vanhat tutut joululaulut ja jään kuorruttama kuplavolkkari. Elokuvan oheistuotteina valmistetut lelut ovat myös edelleen hyviä lahjaideoita. Vaikka usko joulupukkiin voi romahtaa karmivimmalla tavalla, ei Disneyn taikaa voi vastustaa hirviötkään. Kyllä tämän parissa kelpaa joulun pyhiä viettää.

Pasi Heininen

Haamujen kosto

Scrooged (1988) [IMDb]

Charles Dickensin Joulukertomus eli Saiturin joulu on joulutarinoista vetoavin. Kaikkein räväkimmän, satiirisimman, monitahoisimman ja lämminverisimmän version siitä ohjasi Richard Donner, jonka uusiotulkinta Scrooged – Haamujen kosto kiteyttää olennaisimmat elementit sekä Dickensin tarinan lämminhenkisestä humaaniudesta että 1980-luvun kerskajuppiviihdekulttuurin ylilyönneistä.

Varsinkin jälkimmäiset ovat edelleen ajattomia, joulun kaupallistuminen ja mediakulttuurin kärjistyminen ovat menneet pahemmiksi kuin aikana, jolloin televisio oli vielä kuningas. Onneksi myös ajatus mahdollisuudesta virheidensä tunnustamiseen ja elämäntapojensa korjaamiseen vaikka sitten viime hetkellä on yhtä ajaton ja aina yhtä tarpeellinen. Kukaan ei tätä joulun henkeen sopivaa muodonmuutosta tulkitse paremmin kuin Bill Murray, joka 1980-luvulla oli erikoistunut sisimmässään hyvien niljakkeiden rooleihin paremmin kuin kukaan. Murrayn tunteikas, ristiriitaisen inhimillinen tulkinta media-ajan saiturista Frank Crossista on joka katsomiskerralla koskettava matka kohti lämmintä joulumieltä.

Jussi Lahtonen

Hankalat vuokralaiset

Laughing Gravy (1930) [IMDb]

Ohukainen ja Paksukainen takaavat joulumielen. Stan Laurelin ja Oliver Hardyn komiikka oli kukkeimmillaan 1930-luvun alkuvuosien äänilyhytelokuvissa. Hankalat vuokralaiset on ‒ surullisesta lopustaan huolimatta ‒ loistava jouluelokuva, koska siinä on Ohukaisen ja Paksukaisen lisäksi koira ja lunta. Ja 20 minuutin lyhäri on juuri sopivan mittainen joulupäivän välipala. Tapaninpäiväna voi sitten taas katsoa Jari Halosen Joulubileet uudestaan.

Kimmo Ahonen

Joulubileet

Joulubileet (1996) [IMDb]

Jos joulunvieton tönkkösuolattu pönötys ja jouluun ladatut odotukset eivät enää maistu, kannattaa katsoa Jari Halosen Joulubileet. Jos maistuvat, katso silti. Saat ainutlaatuisen ja mieleenjäävän kokemuksen, jonka voi katsoa aina uudestaan. On jotain aivan muuta mihin on totuttu – tällaista todella tarvitaan nyt. Joulubileet on näyttelijäntyötä parhaimmillaan.

Pilvi Meriäinen

Joulumaa

Joulumaa (2017) [IMDb]

Joulu on perhejuhla, kuten tavataan sanoa. Kun koko perheen kesken on katsottu Juha Wuolijoen Joulutarina tai jokin muu vastaava, alkuteinin kanssa hengattu Rare Exports, niin ilta päättyy aikuisille sopivasta Inari Niemen Joulumaahan (2017). Hieman unohdettu kotimainen ei ole lainkaan niin äitelän teennäinen joulunajan elokuva kuin voisi kuvitella.

Juha Rosenqvist

Joulupukki valloittaa Marsin

Santa Clause Conquers the Martians (1964) [IMDb]

Marsilaiset kaappaavat joulupukin tuomaan lahjoja Marsin lapsille. Pian joulupukki kuitenkin valloittaa marsilaisten sydämet. Halvalla tehty 1960-luvun lastenelokuva vailla kyynisyyttä. Siinä on halvoilta roskaelokuvilta vaaditut ominaisuudet. Siinä on riittävän mielikuvituksellisia ideoita ja halpa toteutus. Elokuva tuo jouluiloa lapsille ja kulttielokuva harrastajille.

Mikko Launis

Joulupuu on kärvennetty

National Lampoon´s Christmas Vacation (1989) [IMDb]

Oma jouluelokuvani on Chevy Chase -komedia National Lampoon´s Christmas Vacation vuodelta 1989. Katson sen joka joulu enkä koskaan kyllästy, sillä tämä elokuva onnistuu kiteyttämään jouluun liittyvät ylisuuret odotukset ja pakkojuhlinnan aiheuttaman stressin maanisille kierroksille yltyväksi ilotteluksi, joka ei missään vaiheessa sorru siirappisuuteen.

Janne Kahila

Karjupukki

Terry Pratchett's Hogfather (2006) [IMDb]

Ihanaa vinksahtanutta joulu- tai siis Hogswatch-tunnelmaa puolitoista tuntia, kun jouluna haluaa vain kääriytyä vilttiin konvehtien ja nauriiden kanssa ja uppoutua seikkailemaan Kuoleman tyttärentyttären, metafyysisten olentojen palkkamurhaajan ja krapulan jumalan seurassa. Todellisuuspakoa ja todellisuuden luonteen pohdintaa yhdessä lahjapaketissa.

Sanna Olkkonen

Leijona talvella

The Lion in Winter (1968) [IMDb]

Leijona talvella kertoo Englannin kuningasperheen joulunvietosta vuonna 1183. Kuningas Henrik tuntee vanhuuden talven lähestyvän, ja hänen kolme poikaansa kärkkyvät jo ahnaasti kruunua. Syrjäytetty kuningatar Eleonora ja nuori rakastajatar Alais myllertävät Henrikin tunne-elämää. Jouluyönä linnassa ei nuku yksikään.

Leijona talvella on keskiaikaan sijoitettu Kuka pelkää Virginia Woolfia", sivaltavan sanailun ja suurien tunteiden mestariteos. Siinä ei ole isoja joukkokohtauksia eikä takaa-ajoja, mutta sitäkin enemmän juonittelua, suljettuja verhoja ja salakuuntelua. Elokuva on ennen kaikkea filmitaivaan legendojen Peter O'Toolen ja Katharine Hepburnin suurta näyttelemistä. Leijona talvella esittelee myös tulevat tähdet Anthony Hopkinsin, Nigel Terryn ja Timothy Daltonin nuorina ja siloisina.

Elokuvan nähtyäsi et ehkä pidä Die Hardia ihan niin särmikkäänä valintana!

Sanna Kiertonen

Lumiukko

The Snowman (1982) [IMDb]

Ei olisi joulua ilman jokavuotista Lumiukkoa. Nostalginen klassikko on olennainen osa suomalaisten joulunviettoa. Ehkä juuri siksi, että siinä kietoutuu kiehtovasti yhteen äitelyys ja melankolinen taustaväri, tunteiden häilyvyys. Iän myötä tapa katsoa tätä animaatiota on muuttunut, mutta sen taika ei himmene. Viimeinen pysäytyskuva katoaa lopputekstien ja lumisateen taa, vaan Lumiukon maailma jää elämään.

Juuso Kilpeläinen

Mafiaveljet

Goodfellas (1990) [IMDb]

Martin Scorsesen elokuvassa gangstereiden elämästä maalataan kuva ikuisena jouluna, jossa he voivat saavuttaa kaiken mistä haaveilevat. Joulua vietetään kohtauksessa, jossa Henry Hill (Ray Liotta) ja tämän ystävät juhlivat onnistunutta Lufthansa-ryöstöä kantabaarissaan. Taustalla soivien joululaulujen keveälle tunnelmalle muodostaa vastakohdan James Conway (Robert De Niro), joka konekivääridialogilla raivoaa sisään tuleville rikoskumppaneilleen, jotka ovat heitä etsivistä poliiseista välittämättä menneet tuhlaamaan rahansa kalliisiin asusteisiin ja autoihin. Kiinnostavana faktana kohtaus kuvattiin uudestaan testatakseen The Irishmanissa (2019) tietokone-efekteillä toteutettua nuorennusteknologiaa.

Tuomo Marttila

Naapurini Totoro

Tonari no Totoro (1988) [IMDb]

Joulun aikaan katsottavaksi elokuvaksi voisi sopia melkein mikä vain Hayao Miyazakin animeista, mutta Totorossa yhdistyy vastustamattomalla tavalla melankolian alta esiin kaivautuva jouluinen toiveikkuus ja vekkuli mieli. Sekä tietenkin ikimuistoiset hahmot, totoro(ide)n lisäksi eritoten kissabussi! Ja kohtaus jossa iso totoro seisoo hiiskumatta Satsukin vieressä bussipysäkillä on niin liikkis. Miyazakin elokuvissa, kuten Totorossa, viehättävät juuri tällaiset monimerkityksiset, herkät hetket, joissa hahmojen olemus kertoo jotain sellaista, mitä olisi vaikea ilmaista sanoin.

Niina Oisalo

Paha pukki

Bad Santa (2003) [IMDb]

Vaikea valinta. Parhaat ovat Paha pukki (Bad Santa) ja Vain kuolleen ruumiini yli (Die Hard). Näistä valinta kohdistuu ensin mainittuun. Osuvassa parodiassa Bill Bob Thorntonin rosvopukki onnistuu kohmelossaan kiteyttämään joulun kadotettua sanomaa terävämmin kuin satukirjamaisen epätodelliset hyvämieli-hymistelyt. Kakkososakin onnistuu hauskuuttamaan.

Esa Karell

Rakkautta vain

Love Actually (2003) [IMDb]

Tämän elokuvan liittäminen jouluperinteisiin alkoi kämppiskämpästä Turussa noin vuonna 2005. Leffa kuuluu nauttia flanellisissa yöhousuissa sohvalla rötköttäen. Tämän leffan ansiosta löysin Joni Mitchelin jazzhenkisen, elämän karhentaman version kappaleesta Both Sides Now ja otin koko levyn tehokuunteluun ja vaikutuin Emma Thompsonin kyvystä ilmentää peribrittiläistä tunteiden kasassa pitämistä Mitchelin joululahjalevyn soidessa taustalla. Ei pelkkää sokeria, ja hyvä niin.

Pauliina Savola

Rare Exports

Rare Exports (2010) [IMDb]

Olen poikieni kanssa katsonut tämän jouluelokuvana jo niin monta vuotta, että voi puhua perinteestä, joka tarjoaa erilaista, kapinallisempaa joulumyyttiä. Lyhytelokuvista ponnistanut pitkä elokuva on kestänyt jo usean katsomisen, loppupuolen puutteista huolimatta. Vahva ja kiehtova ensimmäinen puolisko kietoo edelleen umpihulluun joulumaailmaansa, aina kerran vuodessa. Älkää kiroilko, rauhallista joulua.

Janne Rosenqvist

Soul – Sielun syövereissä

Soul (2020) [IMDb]

Pixarin joulupäivänä ensi-iltansa saava uutuuselokuva Soul – Sielun syövereissä on takuuvarma joulun hitti, jota moni on odottanut hartaasti. Disneyn päätös siirtää elokuvan ensi-ilta suoraan Disney+ -suoratoistopalveluun takaa, että pyhien aikaan voi ottaa mukavan asennon sohvalla herkkujen kera ja uppoutua uuden animaation pariin.

Elokuva kertoo musiikinopettajasta, joka haaveilee jazzmuusikon urasta. Juuri hänen saadessaan elämänsä tilaisuuden esiintymiseen hän ajautuukin onnettomuuden myötä ihmisten maailmasta Esipuoleiseen, jossa hän pääsee tutustumaan sielujen syntytapaan. Kyse ei ole varsinaisesta jouluelokuvasta, mutta ihmisyyden, sielun ja elämän tärkeyden pohdinnat sopivat hyvin joulunpyhiin, oli sitten jouluihminen tai ei.

Lotta Laajalahti

Spinal Tap – Hei me rokataan!

This Is Spinal Tap (1984) [IMDb]

Joulun aikaan valintani osuu yleensä elokuvaan, joka on paitsi viihdyttävä myös jollain tapaa terapeuttinen. Vuoden 2020 tilannetta metakommentoi ikimuistoinen rock-komedia This is Spinal Tap (tunnetaan myös hölmöllä suomennoksella Hei, me rokataan!). Tervettä vastapainoa somen kyllä me vielä jaksetaan" -viesteihin. Tosielämän spinal tapissa me vain ryömimme eteenpäin ja kuvittelemme hallitsevamme todellisuutta. Oikeasti olemme parhaat päivänsä nähneen bändin jäseniä, jotka veivaavat äänentasoa kymmenestä yhteentoista ja tuovat tilauksen mukaisesti porstuaan 30 senttiä korkean joulukuusen.

Petri Saarikoski

The Grand Budapest Hotel

The Grand Budapest Hotel (2014) [IMDb]

Wes Andersonin elokuviin tulee palattua tasaisin väliajoin, mutta varsinkin The Grand Budapest Hotel on ollut itselle jo muutaman vuoden jatkunut joulunajan klassikko. Visuaalisesti upeaan sekä aina yhtä viihdyttävään elokuvaan uppoutuu täysin kerta toisensa jälkeen. Lisätunnelmaa luovat lumisen talviset maisemat!

Bea Karlstedt