Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan

Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan

Aavan meren tällä puolen on hyvin omakohtainen elokuva ohjaaja ja käsikirjoittaja Nanna Huolmanille. Hän on syntynyt Ruotsissa Göteborgissa. Elokuvan Kid lähtee kesälomareissulle Suomeen äidin ystävän ja tämän pojan kanssa. Sama tapahtui ohjaajan lapsuudessa.

– Me neljästään palattiin Suomeen ja reissailtiin täällä. Turun kautta tultiin ja ajettiin Pohjois-Karjalaan.

Osatuottaja Jarkko Hentula on ollut mukana lähes alusta asti, kun Aavan meren tällä puolen oli vain yhden liuskan luonnostelma, ajatus kahden yksinhuoltajaäidin matkasta Suomeen. Elokuva oli hyvin luonnollinen yhteistuotannoksi:

– Tämä ei ole mikään keksitty, väkisin väännetty juttu, jotta saataisiin rahoitusta monesta eri paikasta, Hentula toteaa.

Huolmanin suuri unelma oli päästä kuvaamaan Suomeen. Hän myöskin halusi, että tuotantotiimi olisi Ruotsi–Suomi -sekoitus, aivan kuten elokuvan tarinakin on.

Kaksitoistavuotiaan seksuaalisuus

Huolman ei näe, että Aavan meren tällä puolen olisi yksiselitteisesti lastenelokuva. Seksuaalisuuden heräämisen käsittely 12-vuotiaan päähahmon kautta ei ole varmastikaan ollut helpoimpia tehtäviä.

Mia Saarinen & Jim Rautiainen– Mia Saarinen (pääosan esittäjä) on rohkea tyttö! Hän on niin loistava näyttelijä... Eihän seksuaalisuus synny vain yksi päivä yks kaks, vaan sehän kasvaa koko elämästä, lapsesta asti. Myös nuoremmilla on niitä ajatuksia. Mutta onhan se haaste näyttää se elokuvassa. Jim Rautiainen ja Mia ovat loistavia, olen tyytyväinen että he ovat niin rohkeita, Huolman kiittelee.

Aiemmin Huolman on tehnyt dokumentti- ja lyhytelokuvia. Aavan meren tällä puolen on Göteborgin yliopistosta vuonna 2000 valmistuneen ohjaajan ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva. Enemmän työtä, suunnittelua ja useampia työkavereita tulee kokoillanelokuvan teossa vastaan, mutta se on vain hauskaa:

– Onhan se vaikeaa, mutta pitäähän sitä harjoitella. Koko elämähän on harjoittelua. Tässä hommassa oppii koko ajan.

Hiljainen diktaattori vatsatunteella

Huolman käyttää psykologiaa ohjatessaan. Näyttelijöiden kuuntelu ja heidän kanssaan oleminen on hänelle tärkeää. Langat pysyvät silti käsissä vaikka ei käyttäisikään huutamista ohjausmetodina:

– Olen hiljainen diktaattori! Huolman nauraa.

Vaistonvaraisuuden avulla luoviminen on Huolmanin näkökulma elokuvan tekemiseen.

– Luota vatsaan! Ei kun miten sitä sanotaan suomeksi... mahatunnelmaan, tai intuitioon, niin luota intuitioon!

Toisten tekemät käsikirjoitukset olisivat enemmän Huolmanin mieleen seuraavaa elokuvaa mietittäessä. Tällä hetkellä on menossa tarinoiden lukuvaihe uusia ideoita varten.

Villi Itä

Jarkko Hentula on tuottanut aiemmin esimerkiksi FC Venuksen ja Helmiä ja sikoja. Hänen mukaansa Suomi on ehkä hieman kansainvälistymässä elokuvatuotantojen suhteen. On suorastaan pakko alkaa hankkia rahaa myös ulkomailta, kun elokuvan teko on todella kallista.

Suomalaisten elokuvantekijöiden nuorempi polvi ei vieroksu kansainvälistymistä ja Suomi elokuvamaana on ehkä alkanut kiinnostaa Eurooppaa aiempaa enemmän:

– Ehkä Suomi on kuin Villi Itä Euroopan näkökulmasta? Jokin eksoottinen koluamaton kolkka Euroopan laidalla, Hentula miettii.

Hentulan Juonifilmin tuottamassa Lauri Törhösen Raja 1918 -elokuvan rahoituksessa venäläiset ovat mukana rahoituksessa. Ensi-iltansa elokuva saa marraskuussa.