Arvostetut kilpailusarjat

Tampereen elokuvajuhlien kilpailusarjat pitävät yllä mainettaan laadukkaana kansainvälisenä elokuvakatselmuksena. Tänä vuonna kotimaiseen kilpailusarjaan tarjottiin ennätysmäärä elokuvia. Kaikkiaan 400 ehdokkaasta dokumentteja oli 130. Kilpailusarjaan valittiin 42 elokuvaa.

Kansainväliseen kilpailusarjaan tarjottiin yli 3 000 elokuvaa, joista 1 600 oli fiktioita. Kilpailusarjaan valittiin lopulta 70 elokuvaa 36 maasta.

Suomalaisia elokuvia kansainväliseen kilpailusarjaan valittiin neljä: Reetta Ahon fiktio Elää, olla olemassa (2007), Sara Wahlin animaatio Polle (2006) ja kaksi dokumenttia, jotka Uusi Kino ennätti jo esittämään televisiossakin: Selma Vilhusen Jätkät (2006) kertoo kuolevasta kansanperinteestä ja Mika Lehtisen Numero – Elämää mitta-asteikolla 0–10 luo lyhyitä, puhuttelevia katsauksia erilaisiin elämänkohtaloihin.

Lodzista, saamelaisista ja Afrikasta

Kiinnostavien kilpailusarjojen lisäksi Tampereen valttikortti on laaja erikoisohjelmisto. Tänä vuonna erikoisohjelmiston teemoja ovat Puolan arvostettu Lodzin elokuvakoulu, saamelaiset sekä musta Afrikka.

Lodzin elokuvakoulu on toiminut kasvualustana sellaisille tekijöille, kuin Andrzej Wajda, Krzysztof Zanussi, Kazimier Karabasz ja Krzysztof Kieslowski. Kieslowski lienee nimistä tutuin ja häneen keskitytään Tampereellakin. Kieslowskin rinnalle nostetaan dokumenttielokuvaohjaaja Kazimier Karabasz, joka toimi aikanaan Kieslowskin opettajana Lodzissa. Vanhojen mestareiden lisäksi Tampereella esitellään Lodzin uusia ohjaajalupauksia Elokuvakoulujen sarjassa.

Saamelaiskulttuuria avataan Tampereella elokuvien lisäksi musiikin, kuvataiteen, kirjallisuuden ja perinteisten käsitöiden avulla. Saamelaisten virallinen itsehallintoelin Saamelaiskäräjät (Sámediggi) osallistuu tapahtumien toteutukseen.

Tampereella esitettävät saamelaisaiheiset elokuvat ovat niin arkistojen aarteita kuin uudempaakin tuotantoa. Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin uusin dokumenttielokuva Saamelainen (2006) sai Suomen ensi-iltansa tammikuussa DocPointissa. Tampereella tämä saamelaisuuden olemusta haastatteluin, myytein, runoin, joiuin ja Amocin räpein valottava elokuva kisaa kotimaisessa kilpailusarjassa. Paul-Anders Simmalta (Sagajogan ministeri, 1997) nähdään Tampereella retrospektiivi. Myös perinteisessä elokuvayössä keskitytään tänä vuonna saamelaiskulttuuriin. Veijaritarina Bázoa (2003) säestävät Klubin puolella muun muassa Wimme Saari ja inarinsaameksi räppäävä Amoc.

Mustan Afrikan elokuvataide on jäänyt muulle maailmalle valitettavan vieraaksi. Alue elää voimakkaan kehityksen aikaa niin taloudellisesti, taiteellisesti kuin poliittisestikin. Muutoskehitys on kuitenkin niin kaukana Pohjolan lintukodosta, että harvoin täällä puhutaan Tansanian, Zimbabwen, Kenian, sisällissodan murjoman Ruandan tai Ugandan infrastruktuurin kehittymisestä. Tampereen elokuvajuhlat tarttuu toimeen tilanteen korjaamiseksi ja tarjoaa kattauksen uutta afrikkalaista elokuvaa keskittyen mustimmalle alueelle, mantereen itärannikolle. Luvassa on esimerkiksi hutsin ja tutun rakkaustarina Une Lettre d’Amoure A Mon Pays (Ruanda, 2005), elokuva aidsista Chipo Changu (Zimbabwe, 2006) ja pienen pojan näkökulmasta kerrottu avioerotarina The Search (Zimbabwe, 2006).

Elokuvia ihmisraunioille

Tampereen perinteisen retrospektiivin keskiössä on – vihdoin – Aki Kaurismäki. Kaikki Kaurismäeltä nähtävät kymmenen lyhytelokuvaa on kuvattu filmille ja musiikilla on niissä keskeinen rooli – tietysti. Valkoiselle kankaalle heijastetaan esimerkiksi Rocky VI (1986), Thru the Wire (1987), Rich Little Bitch (1988), Those Were The Days (1991), These Boots ( 1992) ja Bico (2004).

Kaurismäki on myös koonnut tämänvuotisen Carte blanche -ohjelmiston. Tarjolla on kiinnostavia elokuvia ainakin John Hustonilta, Louis Lumiérelta, Octavio Cortázarilta ja Charlie Chaplinilta.

Lisäksi Tampereella on tarjolla avantgardea, 50-vuotiaan Suomen Elokuva-arkiston juhlanäytös ja paljon muuta. Tampereelle kannattaa vaivautua, sillä onko parempaa tapaa viettää päiviään tässä pahassa maailmassa, kuin elokuvilla sieluaan raviten? Aki Kaurismäen sanoin: "Surun ja tyhjyyden väliltä valitkaamme elokuva, ainoa taidemuoto, joka enää voi koskettaa hitaasti paatuvien sydäntemme sisimmissä kammioissa vielä asustavaa ihmisrauniota."

Lisätietoa www.tamperefilmfestival.fi.