Kadonneen seikkailuelokuvan metsästäjä

Saksassa kuvattu Jalmari Helanderin uusin elokuva Big Game saa ensi-iltansa 19. maaliskuuta. Kansainvälisen produktion budjetti on ollut Suomen oloissa ennennäkemätön, noin 8,5 miljoonaa, josta suuri osa on varmasti sujahtanut kovan luokan tähtien, kuten Samuel L. Jacksonin rahapussiin. Suuri budjetti, suuret tähdet ja suuren luokan kansainvälinen levitys sekä julkisuus luovat varmasti myös kovat paineet onnistua. Jalmari Helander myöntääkin jännittävänsä torstaina tapahtuvaa Suomen ensi-iltaa.

Suomen ensi-ilta on kuitenkin ollut päätähtäin. Muut maat tulevat perässä, Englanti ensi kuussa, Jenkeissä kesäkuussa.

Big Game on Helanderin ja myös tuottajana toimineen Petri Jokirannan ideoima hanke, jonka käsikirjoituksesta vastaa Helander itse. Elokuvan täytyy siis heijastella tekijöidensä makua ja mieltymyksiä. Big Game tuo varmasti monelle 1980-luvun seikkailu- ja toimintaelokuvia nähneelle nostalgian sekä tuttuuden tunteita mieleen.

Tykkään seikkailuelokuvista, ja halusin pitkästä aikaa sellaisen hyvän mielen seikkailu-toimintaelokuvan, jossa olisi vähän sydäntäkin takana, niin kuin ennen oli. Pyrin sellaiseen fiilikseen, mikä itsellä on ollut, kun on pienenä katsonut hyviä elokuvia.

Elokuvaohjaajien suosikkeja kysyttäessä Steven Spielbergin magiaa ei tunnu voittavan mikään. Varsinkin E.T. (1982) tuntuu tehneen lähtemättömän vaikutuksen miltei joka toiseen nykyohjaajaan näiden ollessa pieniä. Helander ei tee poikkeusta.

Silloin kun E.T.:n on seitsemänvuotiaana nähnyt, niin se on laittanut ihmettelemään elokuvaa, että miten tällaista voi ylipäätään tehdä. Se on ollut minulle tosi tärkeä juttu, ja Spielbergin työt muutenkin ovat olleet lähellä sydäntä. Big Gamessa varmasti näkee E.T.:n aika hyvin, ja Indiana Jonesin. Ne olivat hienoja juttuja.

Monikansallinen projekti Suomen Alpeilla

Big Game on toteutettu kansainvälisenä yhteistyönä, jonka työkielenä oli englanti. Helander kehuu elokuvan tehnyttä ryhmää koviksi ammattilaisiksi. Suuret starat, kuten Samuel L. Jackson osoittautuivat niin ikään ammattilaisiksi, jotka eivät pahemmin diivailleet. Helanderin mukaan heihin saattoi suhtautua kuten muihinkin näyttelijöihin. Helander ei konsultoinut usein Jacksonia ohjannutta Renny Harlinia siitä, miten staran kanssa kannattaa toimia.

Työ on periaatteessa samanlaista kuin kenen tahansa näyttelijän kanssa, mutta kyllä siihen kaikenlaista kommervenkkiä liittyy. Jacksonhan ei odottele kuvauspaikalla, vaan tulee, kun kaikki on valmista häntä varten, että on se sillä lailla vähän tarkempaa.

Idea kuvata Suomeen sijoittuva elokuva Etelä-Saksassa, Baijerin Alpeilla ja Bavaria Film Studiosin suurilla studioilla – jossa on kuvattu sivumennen sanoen myös legendaarinen Das Boot – saattaa tuntua hieman erikoiselta ratkaisulta. Mahtaa elokuvan nähneiden Lappiin suuntaavien jenkkituristien leuka loksahtaa apposelleen, kun elokuvan lupailemat komeat alppimaisemat ovatkin tasaantuneet tuntureiksi. Helanderilla on kuitenkin pätevä selitys asiaan.

Se on monen asian summa. Kävimme Pohjois-Suomessa ja Norjassa etsimässä kuvauspaikkoja, mutta halusimme että elokuvassa olisi suuria metsiä ja pohjoisessa ei taas ole metsiä. Sitten piti saada myös iso studio, että saamme studio-osuudet tehtyä samalla. Saksasta kaikki löytyi samasta paikasta. Siksi päädyimme sinne. Tärkeätähän oli saada näyttävät maisemat, että saisi isouden tunteen filmiin.

Big Game sai ensiesityksensä jo viime syksynä Toronton kansainvälisellä elokuvafestivaalilla, jossa nähtiin pari vuotta aiemmin myös Rare Exports. Torontoon haettiin ja päästiin, koska molempien elokuvien valmistumisajankohta sopi festivaalin aikatauluun. Uusin elokuvan sai Torontossa hyvän vastaanoton.

Iso näytös ja 1200-paikkainen sali, ja yleisö oli todella fiiliksissä. Aamulla sain vielä lukea, että kriitikotkin tykkäsivät. Olin aika tyytyväinen!

Toiset elokuvaohjaajat lukevat kritiikkejä, toiset taas jättävät ne itsensä suojelemiseksi lukematta. Esimerkiksi Timo Koivusalo kertoi lopettaneensa kritiikkien lukemisen välillä kokonaan, koska aina haukuttiin, ja se tietenkin satutti herkkää taiteilijasielua. Helander kuitenkin lukee kriitikoiden kirjoituksia nöyrin mielin, vaikka välillä tulisi lunta tupaan.

Todellakin luen. Sitten saa katsoa vain itseään.

Lue myös