Tiukkaa toimintaa ja kultti-scifiä

Kymmenettä Cinemadromea vietetään Tampereella 24.–25. huhtikuuta. Juhlakerran kunniaksi otetaan varaslähtö Tampereen Klubilla yhteistyössä DocLoungen kanssa jo 21. päivä.

Festivaalin ohjelmisto koostuu niistä peruseväistä, joita Cinemadromen katsojat ovat tottuneet odottamaan. Vhs-nostalgiaa, klassista toimintaa ja scifiroskaa, kaikkea kahden leffan verran. Uutuudet tulevat Saksasta ja Jenkeistä. Tampereen ensi-iltoja on jälleen valtaosa. Kevään festivaalilla kauhuelementit pysyvät vähän syrjemmällä.

Yksi spesiaali on tiistain varaslähtö Klubilla DocLoungen kanssa, jolloin näytämme kiinnostavan Behind the Scenes -dokkarin Lost Soul: The Doomed Journey of Richard Stanley's Island of Dr. Moreau. Muita kiinnostavia poimintoja ohjelmistosta ovat muun muassa Mad Max 2, koska uusi Mad Max on tulossa pian teattereihin, sekä Nekromantikin kakkososa, joka erikoisena rakkaustarinana osin ylittää viime vuonna näytetyn ykkösen, kertoo festivaalia järjestävä Tomi Peuhkurinen.

Cinemadrome Takes DocLounge @ Klubi

H.G. Wellsin romaaniin perustuva Tohtori Moreaun saari (1996) oli yksi 1990-luvun legendaarisimpia leffakalkkunoita. Lähtökohdat olivat vakuuttavat: Hardwarella (1990) ja Dust Devilillä (1992) kulttipiirit valloittanut Richard Stanley oli työstänyt kunnianhimoisen käsikirjoituksen, joka vakuutti itsensä Marlon Brandon lähtemään mukaan.

Tämän jälkeen kaikki alkoi mennä pieleen. Tahtojen taistoja, hirmumyrskyjä ja toinen toistaan eriskummallisempia episodeja myöhemmin Stanley sai kenkää projektista, mutta ei poistunut maisemista. Kahden vuosikymmenen hiljaisuuden jälkeen tuotantoon osallistuneet näyttelijät ja työntekijät pääsevät Stanleyn ohella kertomaan tarinansa David Gregoryn dokumentissa Lost Soul: The Doomed Journey of Richard Stanley's Island of Dr. Moreau (2014).

Seitsemän leffaa kahden illan aikana

Tämänkertaista uutuusosastoa tuoreimmillaan ja parhaimmillaan edustaa perjantaina esitettävä German Angst (2015), jonka näkemiseen ei ole vielä montaa mahdollisuutta ollut. Kolmesta episodista koostuva elokuva luotaa rakkauden, seksin ja kuoleman olemusta Berliinissä. Ohjaajista tunnetuin on Jörg Buttgereit, jonka varhaistuotantoa nähtiin Dromessa viime syksynä.

Viimekertaisessa Cinemadromessa esitetty vhs-nostalgianäytös Nekromantik (1987) heilahti odotetusti Dromen katsotuimpien leffojen joukkoon. Erikoinen rakkaustarina roiskautti komeaan kliimaksiin, mutta jäi siitä huolimatta kesken hyvin 1980-lukulaisen loppuyllätyksen myötä, joten tällä kertaa siirrytään suoraan kakkososaan: Nekromantik 2 (1991). Vhs-nostalgianäytöksessä ykkösosan päähenkilö pääsee haudan levosta sairaanhoitaja Monikan kotileluksi. Ongelmia tulee tälläkin kertaa, kun puntariin joutuu Monikan uusi parisuhde ihan elävän miehen ja hiljalleen mätänevän herran välillä. Elävien ihmisten henkilödraama saa jälleen seurakseen kalmankatkuista erotiikkaa ja iljetyksiä. Voi melkein väittää, että loppukohtaus ylittää jopa ykkösosan huikean masturbaation.

Perjantai-illan päätteeksi olisi kiinnostavaa tietää avaruusmuukalaisten kahdeksan ensimmäistä pieleen mennyttä suunnitelmaa ennen sitä kuuluisaa yhdeksättä. Plan 9 Fron Outer Spacessa (1959) alienien ratkaisu on herättää kuolleet zombeiksi ja vampyyreiksi estämään ihmiskunnan aikomus turhan vaarallisen pommin rakentamisessa. Oikealla asialla ovat, mutta kuka muka tästä leffasta mitään juonta muistaa? Suuremmassa osassa on Ed Woodin yltiöpäinen usko omaan leffaansa ja sen ohjauksellisiin ratkaisuihin ja tuotannon ongelmiin, josta mikään ei ollut liian paha korjattavaksi. Eihän tästä ehkä maailman huonoimmaksi leffaksi ole, koska huonompia voi valkokankailta bongata lähes viikoittain, mutta kyllä Woodin teoksesta vähintään yhtä hyvät naurut lähtee kuin vuosi sitten esitetystä Manosistakin (1966).

Lauantain startiksi on tarjolla toimintaa. 1980-luvulla videovuokraamoissa tutuksi tullut leffa Tapa tai tule tapetuksi (Kill or Be Killed,1976) heittää kankaalle karateturnauksen, jossa häviäjä saattaa menettää muutakin kuin itsetuntonsa. Runsaasti viljellyt elokuvalliset tyylittelyt ovat sen verran riettaita, että viesti menee epäilemättä perille. Voisiko kuvitella, että leffa oli aikoinaan syystäkin kielletty alle 20-vuotiailta?

Ensimmäisessä Mad Maxissa kummitellut maailmanlopun tuntu on muuttunut todellisuudeksi. Aavikolla asustava ja perheensä menettänyt Max päättää auttaa rosvojoukon tähtäimessä olevaa pientä yhteisöä, jolla on hallussaan runsaat bensavarastot. George Millerin huima maailmanlopun visio Mad Max 2: The Road Warrior (1981) liikkuu neljällä pyörällä pitkin loputtomia aavikoita. Se on antanut ideoita ja suuntaviivoja lukuisille post-apokalyptisille elokuville. Kauan ennen CGI-aikaa toteutetuissa stunteissa ja takaa-ajokohtauksissa riittää hulluutta ja oikeasti ruttaantuvaa peltiä. Kakkososa kannattaa katsoa – nimenomaan elokuvateattereissa ennen uutta, sarjaa kolmenkymmenen vuoden jälkeen jatkavaa Mad Max: The Fury Roadia.

Everlyssa (2014) bordellissa työskentelevä Everly pistelee nippuun työnantajansa tukijoukkoja. Desperadossa (1995) ja Once Upon A Time In Mexicossa (2003) tuliaseiden kanssa tutuksi tullut ja Hollywood-tähdeksi noussut Salma Hayek taitaa homman edelleen. Rohkean roolin vastaanottanut Hayek todistaa liki viisikymppisenä uhmaavansa yhtä sun toistakin fysiikan lakia.

Perjantai-illan tapaan myös lauantai päättyy hulvattomaan scifieepokseen War Between the Planets (1966). Italialaiselokuvassa maapalloa kohti syöksyy toinen pallukka, jota tiedemiehet lähtevät pysäyttämään. Leffan nimi antaa vihjeitä siitä, mihin päädytään. 1960-luvun puolivälin huikeat käsityönä kasatut erikoistehosteet ovat tietysti vertaansa vailla.

Toivotamme katsojat tervetulleeksi Arthouse Cinema Niagaraan ja Cinemadromeen katsomaan elokuvia, joita ei yleensä elokuvateattereissa nähdä. Nämä kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että kysyntää tällaiselle ohjelmistolle ehdottomasti on, Peuhkurinen summaa ja muistuttaa, että syksyllä jatketaan seuraavan Cinemadromen parissa.

Tarkempia tietoja festivaalin kotisivuilta: cinemadrome.com ja Facebook-sivuilta

Cinemadromen järjestää Pirkanmaan Elokuvakeskus ja Trash Video.