Pasilan myrkky – Manni kotikatsomo

Kokenut väkivallan virkamies Kalevi ”Kale” Puonti päätti eläkepäivillään kunnostautua toimittajana ja dekkarikirjailijana. Puontin ensimmäinen kirjallinen tuotos Manni ei ilmestymisvuotenaan 2020 kovin suurta intoa nostattanut. Kirjaa rasittaa hahmogallerian laajuus ja tarinan jäsentymättömyys. Puonti jatkaa silti sitkeästi puurtamista, ja välillä hän onnistuu paremmin ja toisinaan ainakin kohtuullisesti. Kirjasarja on jo ehtinyt kuudenteen osaansa.

Upeaa todeta, että kotimainen filmatisointi kirjasarjan pohjalta todellakin onnistuu. Elisa Viihteen alkuperäissarjassa Pasilan myrkky – Manni palaset ovat kohdallaan. Käsikirjoittajat Josefina Rautiainen ja Max Ovaska ovat fiksulla tavalla muokkailleet alkuperäistarinaa vertikaalisesti moniulotteisemmaksi. Elias Salosen esittämää päähenkilö Mannia on inhimillistetty etunimen kera, jota sarjassa pääsääntöisesti käytetäänkin.

Miehistä rytistystä tasapainottamaan Santeri Mannille on tekaistu kotimainen (nais)seuralainen idän ihmeen sijaan. Vieläpä todella osaava sellainen. Yhdessä Salli (Hilma Kotkaniemi) ja Santeri laittavat pystyyn Vauhtimarket-verkkokaupan. Santun koodatessa Salli vastaa graafisesta ilmeestä huumeisaitin brändäyslähettiläänä.

Tavanomaisen tylsään parisuhde eripuraan löydetään hauskaa lisäväriä kaman laimennussuhteen kiistelystä. Santeri on enemmän laadun ja Salli voiton maksimoinnin kannalla. Meillä on sinulle elämäsi mittainen takuu: jos henkesi lähtee, saat rahat takaisin. Hilpeää ja rullaavaa kuin mikä. Päähenkilöiden suhde toimii käänteisen Pretty Woman -tarinan tavoin. Aktiivisempi toimija on tällä kertaa nainen, joka on ylpeä siitä mitä tekee. Hän saa mieheensä ryhtiä, itsevarmuutta sekä resilienssiä kohdata vaikeuksia ja päästä niiden yli.

Sarjan jaksot ovat napakan mittaisia (22–26 minuuttia) ja kerronta etenee mallikkaasti. Runsaat ulkokuvat tuovat todellisuuden lähelle. Vilpittömästi ahneella ei välttämättä ole huonoa loppua.

Näyttelijäsuoritukset ovat paikoin erinomaisia. Elias Salonen kehollistaa oivallisesti arkuuden tuomaa epävarmuutta. Hänestä kasvaa loppua kohden, jos ei nyt sankari, niin ainakin paremman luokan selviytyjä. Myrkyn konkariskoudena Hannu-Pekka Björkman on kliseineenkin riemastuttava. Hahmo on tehty tarpeeksi fiksuksi, jotta hän kykenee tepastelemaan askeleen pari edellä asiakkaitaan. Ainoa minkä kanssa tulee haasteita ovat uudet IT-virvelit sekä esihenkilöiden loputon nipotus. Kirjailija Puontikin nähdään poliisin roolissa.

Pasilan myrkylle (lempinimi Helsingin poliisiin huumeryhmälle) toivoo kernaasti jatkokausia.