Helinä-keiju ja kadonnut aarre kotikatsomo

Helinä-keiju ja kadonnut aarre on itsenäinen jatko-osa suositun keijukaisneidon seikkailuille. Toisenkin osan Helinä-keijun seikkailuja piti alunperin ilmestyä suoraan dvd:lle, mutta elokuva sai viikon mittaisen teatteriesityksen Los Angelesissa, jotta elokuva voisi kilpailla parhaan animaation Oscar-pystistä. Miksi tällainen veto – Disneyn johtoporras yksin tietää – sillä elokuva edustaa selkeästi Disneyn b-tuotantoa, joka myy miljoonia nimenomaan dvd- ja Blu-Ray -formaatissa, ja eniten tietenkin joulun alla.

Helinä eli Tinker Bell suoritti ensiesiintymisensä valkokankaalla jo vuona 1924, ja Disneyn animaatiossa Peter Pan (1953) Helinä sai nykyisen muotonsa. Hahmo perustuu Sir James M. Barrien näytelmässä Peter and Wendy esiintyneeseen pieneen keijukaiseen, jonka sirotteleman keijukaispölyn avulla ihmiset voivat lentää, jos vain uskovat. Disneyn tiimalasivartaloisen hahmon mallina uskotaan yleisesti olleen Marilyn Monroen, mutta ilmeisesti kyseessä oli kuitenkin näyttelijä Margaret Kerry.

Elokuvassa keijut valmistautuvat suureen syysjuhlaansa, jossa on tarkoitus sinisen kuun avulla luoda uutta sinistä keijupölyä, jota tarvitaan taikoihin. Helinä asettaa kuitenkin toiminnallaan vaaraan koko Keijupoukaman ja hänen täytyy lähteä salaiselle matkalle pelastaakseen tilanteen. Helinä myös äksyilee ystävilleen ja luulee pärjäävänsä yksin. Matkalla Helinä oppii, että ystävyys on tärkein aarre.

Helinän animoitu hahmo on muuttunut aikojen saatossa ja tekniikan kehittyessä hieman muovisen näköiseksi, mutta tämä saattaa kiusata vain jotain ikäloppua aikuiskatselijaa. Helinän hahmoa on selkeästi muokattu lapsikatsojien silmää miellyttäväksi. Vuoden 1953 hahmoahan syytettiin aikanaan jopa liian seksikkääksi ja kurvikkaaksi. Lienee ikäkysymys, miellyttääkö enemmän piirretty vaiko tietokoneella animoitu jälki. Sen sijaan Helinän tuiskahteleva luonne on säilytetty ennallaan, mikä antaa hahmolle mukavaa särmikkyyttä.

Dvd:n takakansi lupaa elokuvan olevan ”ihastuttava seikkailu täynnä taikaa, ystävyyttä, iloa ja jännitystä koko perheelle”. Tämän lupauksen Helinä-keiju ja kadonnut aarre varmasti lunastaakin mitä tulee lapsikatsojiin. Aikuisemman yleisön saattaa olla vaikeampi seurata juonta, mutta se ei olekaan pääasia vaan yhteisen kokemuksen jakaminen ja läsnäolo.