Epäillyt kotikatsomo

San Pedron satamasta löytyy laiva täynnä raatoja. Yksi pahasti palanut, mutta verilöylystä juuri ja juuri hengissä selviytynyt toistelee kauhuissaan nimeä Keyser Soze, toinen tapahtuman todistanut henkilö, Kevin Spaceyn esittämä raajarikko Verbal Kint, ryhtyy valottamaan poliisille tapahtumaketjun taustaa. Olipa kerran -tyylillä kerrottu tarina alkaa, kun poliisi laittaa hänet ja entisen, laidalle polulle kääntyneen poliisin Keatonin (Gabriel Byrne) taparikollisten McManuksen (Stephen Baldwin), Hockeyn (Kevin Pollak) ja Fensterin (Benicio Del Toro) kanssa tunnistusriviin. Poliisi kyselee ja Verbal kertoo. Niin yksinkertaisesti se käy!

Yksinkertaisesti, tarina on erinomaisesti näytelty ja sitäkin paremmin rakennettu. Yleensähän olemme tottuneen näkemään ohjaajan häärivät mustasukkaisesti kertojan pallilla. Hän tarinoi sivusta katsoen tarinan alusta onnelliseen tai onnettomaan loppuun. Historiankirjoituksesta, ja ylipäätäänkin kerronnasta, jonkin verran kiinnostuneena en voinut olla ihastumatta Epäiltyjen tarinaan, missä ohjaaja on oivallisesti antanut turinoitsijan tehtävän tarinansa pikkukonnalle. Lopputekstien lähtiessä kelaamaan, katsojan on syytä hiljentyä pohtimaan, mistä lähtien tarina ryhtyi vedättämään katsojaa ja missä kohtaa se heittää ensimmäiset vinkkinsä konnakuninkaan kasvoista.

Elokuvan viimeiset minuutit ainoastaan täydentävät nappisuorituksen. Klassikkorikoselokuvat Epäillyt, Pulp Fiction, Reservoir Dogs ja Se7en kuuluvat kiistatta leffakategoriaan, joka paisuu vain parilla mestariteoksella vuosikymmenessä. Epäillyt korjasi kaksi Akatemian pyttyä ja täysin syystä. Jos se minusta olisi ollut kiinni, niin Spaceyn (paras miessivuosa) ja Christopher McQuarrien (paras alkuperäiskässäri) ohella myös ohjaaja Brian Singerin olisi suonut käydä pokkaamassa haluttu osku koristamaan kotinsa takanreunusta joko parhaasta ohjauksesta tai elokuvasta. No, vuonna 1996 molemmat halutuimmat pytyt menivät historiallista verivelliä ammentaneelle Mel Gibsonille. Eipä Braveheart huono valinta ollut sekään.

DVD / kuva: 4:3 Fullscreen, 16:9 Anamorphic Widescreen; ääni: AC-3 Multichannel, Dolby Surround 2.0; tekstitetty (ei voi katsoa ilman tekstitystä valikkovalinnalla); Extrat: näyttelijäesittelyt, backstage (ohjaaja, juonisynopsis), trailereita (Bound, Fargo, Affliction).