Näytetään 3041 artikkelia 3015:stä
Kauniisti kuvattu ja leikattu elokuva on kokonaisuutena monin paikoin osiensa summaa suurempi.
Jussi Lahtonen
Rockin klassikkolevyn konserttitaltiointi toimii paremmin pelkkänä ääniraitana.
Jarkko Silén
Winterbottomin tyylin perustana on dokumentaarinen ote, joka tekee draamastakin todellisemman tuntuista.
Sanna Olkkonen
Ystävyyden ja petturuuden rajankäyntiä olisi elokuvassa voinut viedä pidemmällekin.
Jaakko Lenni-Taattola
Ammattitaidolla tehty rutiinivetäisy kategoriassa ”suoraan dvd-levitykseen”.
Janne Kahila
Selkeän alun jälkeen Blown Apart on sekavaa, ylisentimentaalista ja pateettista huttua.
Nora Forsman
Elokuva on piinallinen, nimittäin piinallisen tylsä, käsittämätön, kylmäksi jättävä ja pahinta kaikesta, yhdentekevä.
Disneyn menestysmusikaalin 45-vuotisjulkaisu osuu yksiin Helsingin Kaupunginteatterissa ensi-iltansa saaneen Maija Poppasen kanssa.
Päivi Valotie
Televisiolle tuotettu jenkkidokumentti on kiireinen läpileikkaus hollywoodilaisten musikaalielokuvien tähänastisesta historiasta.
Jokke Ihalainen
Seitsenosainen sarja on HBO:n merkittävimpiä tuotantoja ja parhaimpia sotakuvauksia vuosiin.
Janne Rosenqvist
Kyse on viihteestä, jossa koirat puhuvat toisilleen ihmisten kielellä, ja Disney jos joku osaa laittaa eläimet puhumaan.
Leigh'n synkkä mestariteos on vaikuttava katsomiskokemus.
Sakari Lehtonen
Todd Solondzin merkkiteos ei ole kymmenessä vuodessa menettänyt purevuuttaan.
Kimmo Ahonen
Jäntevä tarinankerronta, intensiiviset roolisuoritukset ja syvemmälle menevä näkemyksellisyys tekevät Appaloosasta vahvan elokuvan.
Mongol ei edes yritä olla historiankirjoitusta vaan eeppinen, laajalla kankaalla aroilla kuvattu ja laajalla kädellä hahmoteltu taiteellinen tulkinta.
Disneyn klassisia lyhäreitä katsoo ilokseen, vaikka juhlajulkaisulla ei merkittävää elokuvakulttuurista arvoa olekaan.
Juha Rosenqvist
Kirjailija Rudyard Kiplingin pojan kuolemasta kertova Poikani Jack välttää surun ja katumuksen kuvauksessaan kliseet.
Tiina Forsberg
Päällisin puolin kepeä elokuva käsittelee myös elämän pimeämpiä puolia.
Pienellä budjetilla ja hutiloiden tehty kaavamainen meritrilleri, joka yhdistää kuvioihin myös lähes oletusarvoisen seksin.
Veteraanin varmuudella tehtyä Hollywoodin laatuelokuvaa, jossa jokainen yksityiskohta on huoliteltu parhaalla ammattitaidolla.
Direct Contact on ihan kelvollista toimintaviihdettä paremman puutteessa, ainakin oikeassa seurassa oluen kanssa nautittuna.
Niko Jekkonen
Kaksituntinen junnaa kohtuudella eteenpäin, kiitos nimekkään näyttelijäkaartin sekä elokuvan alusta loppuun kantavan rajun asenteen.
Huolimattomasti käsikirjoitettua sarjamurhaajatrilleriä eivät hyvät näyttelijät ja osuvat kuvat pelasta.
Henri Rehnström
Ikääntyvän professorin kiihkeä suhde nuoreen opiskelijaan jää kaikesta tunteilusta huolimatta pintapuoliseksi.
Ida Kankaanpää
Jos Baby Mama olisi keskittynyt kahden naisen ystävyyteen, se olisi toiminut paremmin ilman mukaan ympättyä romanssia.
Turhassa uusintaversiossa Romeron alkuperäisteoksen laajempi viitekehys ja sosiaaliset jännitteet loistavat poissaolollaan, eikä tilalla ole mitään katsomisen arvoista.
JP Jokinen
Ohjaaja-käsikirjoitta Courtney Hunt osoittaa esikoisellaan osaavansa kertoa vahvan ja eheän tarinan.
Valkoisen sankarikoiran seikkailu on teknisesti taidokas, mutta tarinaltaan turhan perinteinen perhe-elokuva.
Tuomas Jalamo
Intensiivinen, hiljalleen vauhtia keräävä teos on yhtä lailla parisuhdedraama kuin jännittävä laatutrillerikin.
Löysästä rakenteesta kärsivän lastenpiirretyn hupaisimmat hetket tarjoavat nokkapokkaa käyvät herkulliset sivuhahmot.
Yes Man ryöstöviljelee laskelmoidusti Jim Carreyn tähtikuvaa ja uraa koomikkona.
Outi Hakola
Yhteiskunnan ulkopuolelle jäävien tarkastelu on Wendersin tuotannon kantavia teemoja, mihin tämä elokuva tuo omanlaisensa näkökulman.
Koomikko Ricky Gervaisin tähdittämä elokuva on ennemminkin komediallisia vivahteita sisältävä romanttinen draama kuin sketsisikermä.
Ridley Scottin vakoilujännäri on teknisesti toimiva mutta sisällöltään liian tavanomainen.
Vanha mestari Jan Troell tuntuu saavuttaneen taiteentekijänä täyden kypsyyden, jossa jokainen siveltimenveto on tarpeellinen ja harkittu.
Hienosti kuvattu siirtomaadraama saa jopa trillerimäisiä piirteitä, mutta tarinan ja henkilöhahmojen kehitys jää ohjaajalta puolitiehen.
Teinitytön aikuistumista rasistisessa ja tekopyhässä lähiössä kuvaava Towelhead ei onnistu yhteiskuntakritiikissään.
Emmi Koivumäki
Juoneltaan Taken on suoraviivaisen simppeli oman käden oikeuden palopuheenvuoro kaiken uskottavuuden tuolla puolen.
Boratin ohjaajan viihdyttävä dokumentti vitsailee järjestäytyneiden uskontojen kustannuksella.
Dennis Hopper loistaa Wim Wendersin Highsmith-filmatisoinnissa.
Teos on rakennettu näyttelijöiden maneereille ja omahauskalle.
Näinkin suoraviivaisen mutta taiteellisen toimintaelokuvan onnistumisen edellytys on keskushenkilön kantava karisma.
Jollain tasolla ehkä mielenkiintoinen aihe on käsitelty latteasti.
Lähtökohdiltaan anarkistinen ysäriepookki yhdistää päähenkilön ja New Yorkin kasvun kohti tuttua ja turvallista.
Laura Helle
Juna ja talvinen Siperia muodostavat hiljaa piinavan tapahtumaympäristön, joka paljastaa lopulta ihmisten raadollisimmatkin piirteet.
Sisäsiistin ja särmättömän teinimusikaalisatuilun tarjoaminen suomeksi dubattuna on käsittämätöntä. Pitäisikö lukutaidottomien suomalaislasten kiinnostua jenkkiteinien hölmöilyistä?
Ken Loachin ohjaus ei jää pelkäksi saarnaksi vaan muuttuu yhteiskunnalliseksi puheenvuoroksi.
Johanna Vuoksenmaan tv-ohjaus on kunnianhimoinen teos, jossa kerronnan perinteinen aikajana on rikottu.
AJ Annilan kunnianhimoinen teos on kohtuullisen onnistunut kauhuelokuva.
Ihmislajin hullunkurisuuksien ilkikurinen tarkastelu tekee Vicky Cristina Barcelonasta ohjaajansa parhaimmistoa.