Sodankylän elokuvajuhlat 2021: Moderni ihminen luonnon keskellä


Keskikesän yöttömän yön ja pohjoisen luonnon keskelle juurtunut Sodankylän elokuvajuhlat toteuttaa myös virtuaalifestivaalin ohjelmistollaan nykyihmisen luontosuhteen ylistämistä ja tutkiskelua.

Suomen ensi-iltansa saavassa Tuija Halttusen dokumentissa Näin pilvet kuolevat (2021) ollaan ilmastonmuokkauksen keskiössä. Alan huippuihin kuuluvaa Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhosta seurataan projektin mukana Arabiemiraatteihin, jossa on tarkoitus selvittää sateenteon mahdollisuuksia pienhiukkasten käytön avulla.

Hyväntuulista ja avoimesti eettistä pohdiskelua ilmaston hyväksikäytön historiasta ja tulevaisuudesta käyvää Korhosta seuraa mielellään hänen tuodessa inhimillistä näkökulmaa usein raskaana nähtyyn luonnontieteen tekemiseen. Aiheeltaan erittäin kiinnostava ja ajankohtainen dokumentti on myös visuaalisesti vaikuttava rajaten Korhosen ja tämän punaisen sateenvarjon, milloin pilvimuodostelmien, sään ääri-ilmiöiden ja Arabiemiraattien autiomaan keskelle, joiden luonnonvoimien kehitystä kertojaääni ilmaisee.

Ilmastoaiheet laajenevat myös elokuvien ulkopuolelle Facebookissa Sodiksen festaribaari -ryhmän ilmastokeskustelussa 19.6. klo 15-17:30.

Näin pilvet kuolevat (2021)

Luonnon keskellä on myös naisten kanssa keskusteleva Antonin (Maxim Gaudette) vanhan Sodankylän kävijän quebeckiläisen Denis Côtén elokuvassa Social Hygiene (Hygiène sociale, 2021). Lähes ainoastaan staattisen kameran tallentamissa ja kesäisen luonnon keskelle sijoittuvissa kuvissa Antonin kohtaa vaimonsa, rakastajattarensa, verovirastontädin sekä rikoksensa uhrin pyrkien puhumalla parantamaan omaa asemaansa heidän silmissään.

Outoudessaan ja asetelmallisuuden rikkovassa tanssikohtauksessaan hieman Synonymsin (2019) mieleen tuova elokuva on kuitenkin vielä sitäkin omalaatuisempi eikä se varmasti teatterimaisessa pönötyksessään ja monologimaisessa ilmaisussaan kaikkiin vetoa. Côtén elokuva on kuitenkin paikoitellen yhteiskunnallisissa huomioissaan erittäin osuva ja pistävän hauska. Eri aikakausia sekoittavalla puvustuksella haetaan myös Antonin kokemusten universaaliutta.

Social Hyegiene (Hygiène sociale, 2021)

Luonnoltaan ja miehiseltä uholtaan armottomassa valaanpyytäjäyhteisössä elävän nuoren Leshka (Vladimir Onokhov) maailma ja rakkauselämä avautuvat hänen ihastuessaan internetin välityksellä HollySweet999 (Kristina Asmus) detroitilaistytön videoihin venäläisen Filipp Jurjevin esikoispitkässä elokuvassa The Whaler Boy (Kitoboy, 2020). Elokuva rinnastaa unenomaisesti toisiinsa kaksi eri todellisuutta luonnonläheisen Beringinsalmen rannikon Tshukotkan ja Detroitin suurkaupungin kadut.

Monipuolinen elokuva onnistuu olemaan yhtä aikaa tragikoominen kasvutarina, eräänlainen musiikin sävyttämä road trip meren yli Amerikkaan sekä eristäytyneen alkuperäisyhteisön lämminhenkinen kuvaus hieman Wes Andersonin hengessä, jossa vanha sukupolvi tekee tilaa uudelle, vaikka Leshkan isoisä (Nikolay Tatato) ei haluistaan huolimatta tuonpuoleiseen pääse siirtymään.

The Whaler Boy (Kitoboy, 2020)

Sodiksen luontokuvaukset jatkuvat myös tulevien päivien ohjelmistossa muun muassa suomalais-virolaisella lapinerämaan kaivosyhteisöön sjoittuvalla Veiko Õunpuun elokuvalla Viimeiset (2020) sekä aamukeskustelija Claire Denisin Afrikan kuumudessa kylpevien sotilaiden ruumiisiin keskittyvssä mestarillisessa taide-elokuvassa Beau Travail (1999).



Comments are closed.