Spice World valkokangas

Spice Girls. Tekemässä elokuvaa. Ai-ai. Nyt tulisi ottaa akateeminen takakenoasento ja sanoa nasaalisella nenä-äänellä: "Täytyy muistaa, että näitä elokuvia ei tehdä minulle, Kriitikolle, vaan tyhmille teini-ikäisille, joten siltä kantilta, menettelihän se..." Spice Girls -kivitykseenhän nimittäin pääse tällä hetkellä vitosella mukaan.

Minä en tee niin, sillä minusta Spice World - the Movie oli ihan oikeasti hauska elokuva. Kyllä ihmisellä pitää sen verran olla tervettä lapsenmieltä, että tunnistaa vitsin, kun sen näkee, ja osaa nauraa sille.

Suosittu tyttöbändi nimeltä Spice Girls valmistautuu ensimmäiseen livekonserttiinsa Albert Hallissa. Gerin, Emman, Mel B:n, Mel C:n ja Victorian matkaan mahtuu mutkia, kuten Aki Sirkesalon näköinen takakireä manageri, viimeisillään raskaana oleva bestis, kaistapäinen dokumenttiryhmä, ilkeät paparazzit, viisikon puskapissalta yllättävät humanoidit ja niin edelleen.

Mausta elämäsi ylös - Spice up your life

Juonta ei siis oikeastaan ole. Episodimainen kohellus siirtyy huolettomasti ajasta ja paikasta toiseen. Pääasia on, että irtovitsit lentelevät ja kaikilla on hauskaa. Pääpiruna heiluu se ainoa-oikea-bond eli Roger Moore. Cameorooleissa vilahtavat mm. Elton John, Bob Geldof ja Joanna Lumley (paremmin tunnettu AbFab roolistaan Patsynä). Spice-autoa ajaa iki-ihana lihamureke eli MeatLoaf.

Spice World on stylistien toiveuni. Vaatteet, kengät, korut, meikit ja hiukset vaihtuvat kymmenen sekunnin välein. Mielessä vilahtaa, montakohan rekillistä asuja - ja rekvisiittaa ylipäätään - lopulta on. Pricilla - Aavikon kuningatar -elokuvan drag queenitkin olisivat tämän pukukavalkadin edessä hiljaa.

Spicet tekevät armotonta pilaa itsestään - ja toisistaan. Elokuvan ehkä hauskin kohtaus on se, jossa Spicet kokeilevat toistensa vaatteita. Tulos on kuin pimeässä pukeutuneella transsulla. Tytöt hämmästelevät moista itsekin "Miten voit näyttää jätekasalta minun vaatteissani?" Myös toisten maneereiden matkiminen sujuu rankalla otteella. Jokaisen Spicen suuhun on myös kirjoitettu itseironiaa omaa "hahmoa" kohtaan. Tikkaria imevä, pehmolelua heijaava Baby Spice hämmästelee "Miksiköhän minua aina pidetään söpönä ja viattomana?" ja kuntopyörää polkeva Sporty kiistää urheilevansa koko aikaa.

Koko viisikko näyttelee ja replikoi suhteellisen tasaisesti yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Hersyvintä roolisuoritusta nimittäin ei suinkaan tee tahtonaiseksi mainittu Ginger Spice tai elokuvassa varsin vaisu on Scary Spice. Yllättäjä on viileimpänä ja cooleimpana pidetty Victoria, Posh Spice. Hänen neuroottinen vaatemaniansa ja oikkuilunsa osuvat nauruhermoon.

Esimerkiksi toisten ryömiessä ja riehuessa maastopuvuissa Victoria sipsuttaa 12-senttisillä kultakoroilla - pienenä myönnytyksenä maastokuvioinen pikkumekko.

- "Juostaan, Victoria." - "Koeta arvata, voiko näillä kengillä juosta."

Veteen pudotessa: - "Nyt on tosi kyseessä - mekkoni kestää vain kuivapesun."

Tai: - " Haluatko lainata takkiani?" - "En ole NIIN epätoivoinen."

Koston makua - I tell you what I want, what I really really want

Spice World kääntää kelkkaansa tarpeeksi usein, jotta katsojan mielenkiinto pysyy yllä. Sillisalaattihan koko keitos on, eivätkä kaikki langat pysy käsissä, mutta se ei menoa haittaa. Bussipommit, kuningataräiti-letkautukset ja mediakritiikki, kummitustalot, veneellä kruisailu ja nimmarien jako, kaikki myllystä läpi vain. Mukana on myös hauskoja takaumia menneisiin päiviin ja etiäisiä mm. tulevaisuuteen äiteinä.

Media saa totisesti osansa elokuvassa. Journalistit näytetään joko läpi-idiootteina hössöttäjinä tai toisten likasankoja kaivelevina paskiaisina. Ehkä syystäkin. Bändin ympärillä pyörivät mediamylläkkä on alun kuherruskuukauden jälkeen ryhdistäytynyt keksimään päivän Spice-skandaaleja. Puheiden vääristelyt ja tilanteiden väärintulkinnat lehdistössä näytetään elokuvassa terävästi. Epäonnistunutta uutta levyä paheksutaan tulevaisuusvisioissa oikein tuomarivoimin. Ehkä tämä on Spice Girlsin kosto pahalle medialle.

Omaa kilpeä kiillotetaan niin ystävyyden, fanirakkauden, girlpowerin kuin laulu- ja tanssitaitojenkin osalta. Ne on kuitenkin puettu siedettävään itseironiaan. Metsään mennään syvälle vain kohtauksessa, jossa Spicet odottelevat ystävän synnytystä, vaikka konsertin pitäisi alkaa. My ass. Onneksi lapsi ihmesyntyy parissa sekunnissa ja konsertti alkaa ajallaan.

Vaikka Spice World on kokonaisuutenaan harmiton ja huvittava, kummoisia näyttelijöitä tytöt eivät ole. Parhaimmillaan Spice Girls on lavalla, laulaessaan ja tanssiessaan. Silloin viisikon energisyys ja hyvä tuuli purevat parhaiten.

Elokuvan irtovitsit eivät aina liity toisiinsa kovin loogisesti ja osa tilanteista on tuskallisen irrallisia. Lisäksi sana "elokuva" on tässä yhteydessä väärä, pikemminkin voisi puhua repliikeillä maustetusta ylipitkästä musavideosta tai dokumentti-imagonkohotus-yritelmästä.

Mutta vauhtia ja hassuja repliikkejä löytyy kuitenkin riittävästi. Kyllä tätä sujuvasti katsoo. Ainakin kerran.

Girlpower.