Sex - The Annabel Chong Story valkokangas

Grace Quek on taustaltaan singaporelainen perhetyttö, jonka tie on kulkenut Lontoon kautta Los Angelesiin. Dokumentti alkaa pätkällä Jerry Springer -show’ta, joka on tunnetusti mitä syväluotaavin ohjelma. Siinä Springer kysyy taiteilijanimellä Annabel Chong esiintyvältä Quekilta MIKSI Annabel järjesti "kaikkien aikojen ryhmäpanon"? Valitettavasti koko dokumentti ei pääse kovin paljon Jerry Springerin kysymyksenasettelua pidemmälle hahmottaessaan Annabelin elämänuraa, vaikka toisin on joissakin arvioinneissa väitetty. Katsoja ei opi yhtään mitään, mitä ei amerikkalaisista "Real Sex" -tyyppisistä viihdyttävistä makasiiniohjelmista oppisi, eikä Annabel Chongin tarina edes kovin paljon liikuta eikä huvita.

Puolentoista tunnin anniksi jää lähinnä se, että katsojalle jää kriittinen "251 miestä kymmenessä tunnissa" ennätyslukema mieleen. Miksi Chong sitten teki mitä teki? Hän sanoo ottavansa kaiken vastuun tapahtuneesta ja nauttineensa tempauksesta. Kaikki kunnia naisen määräämisoikeudelle oman ruumiinsa suhteen, mutta Chongista tulee kuitenkin sellainen kuva, että hän on halunnut käyttää pornoa omien rajojensa räjäyttämiseen ja ehkä myös reaktiona singaporelaisten sääntöjen tiukkuuteen. Epäilen myös melko vahvasti, oliko sadannenviidennenkymmenennen yhdynnän jälkeen enää "ihanaa".

Ehkä Annabel Chong yrittää todistaa sitä, mitä viimeaikojen ranskalaiset naisohjaajatkin (Breillat, Despentes, et al.) eli että "nainen voi haluta seksiä aivan yhtä paljon kuin mies ja yhtä rajusti". Toisaalta Chong ilmeisesti haluaa näyttää, että "akateemisesti suuntautuneella" naisellakin voi olla haluja vaikka esimerkiksi kesäkurpitsoihin liittyen. Dokumentissa käytetään liikaa aikaa sen päivittelyyn, että Chong opiskelee yliopistossa ja vielä mm. naistutkimusta. Mitä ihmeellistä siinä loppujen lopuksi on? Onhan dosenteillakin huhupuheen mukaan ihan ruumiit ja sukupuoletkin. Sitä paitsi viime aikojen niin trendikäs ruumiinfilosofian tutkimus varmasti vetää puoleensa ronskejakin radikaaleja. Hyvä niin. Eikä Chong ole ensimmäinen "kursseja käynyt" pornotähti, ilmoittihan Shanna McCulloughkin jokin aika sitten opiskelevansa ahkerasti eläintiedettä.

Tavallaan Chong koettaa toteuttaa ns. oppineen kurtisaanin ajatusta. Amerikkalaisen pornon kentässä tällainen kaikkien oppineiden kurtisaanien äiti on oikeasti viisas ja mielenkiintoinen Annie Sprinkle. Hän on jo 70-luvulla aloittanut alan veteraani. Toivoa sopii, että Chongkin vuosien mittaan tutkiskelee kaikkea kokemaansa sydämessään ja julkaisee tutkimusraportteja koko läntisen tiedeyhteisön iloksi. Dokumentti nostaa mm. seksologian ja naistutkimuksen opinnot tärkeäksi asiaksi pornon rinnalle, mikä johtaa siihen, että Chongilta odottaisi jotenkin kriittisempää ja syvällisempää "kenttätutkimuksen" purkua naintiennätyksen jälkipeleissä. Porno on silkan levinneisyytensä kannalta todella vaikutusvaltainen ala ja sitä toivoisi, että jos ajattelevat ihmiset tekevät performanssinomaisia seksikokeiluja osittain älyllistä uteliaisuuttaan, he myös hyödyntäisivät niitä kunnon analyyseillä.

Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin: en vaadi, että kaikki pornonäyttelijät ryhtyisivät tutkijoiksi! On tietysti mahdollista, ettei Chongkaan loppujen lopuksi tehnyt ennätystään älyllistä uteliaisuuttaan, vaan saavuttaakseen valtavan kivoja eksistentiaalisia inspiraatioita. Mielenkiintoista, mihin kiltin tytön huomionkipeys voi johtaa.

Chong sanoo tehneensä performanssin kääntääkseen perinteisen ajattelun päälaelleen eli ottavansa haltuun miehille varatun (ylpeän?) pukin position. Jaahah. Ei se kyllä siltä tunnu. Mitä uutta on siinä, että nainen esittää kyltymätöntä? Eikös Chong nimenomaan vienyt pornon perusoletuksen ja miehiset fantasiat/kauhukuvat äärimmilleen osoittaessaan, että nainen pystyy teoriassa naimaan päivät pitkät, kun taas perusmiehelle on harvinaista pystyä useampaan suoritukseen saman kymmenen tunnin aikana. Mitä maailmanhistoriallisesti uutta ja kumouksellista on siis siinä, että nainen on se, joka makaa laverilla, kun miehet jonottavat varvia? Kertokaa se minulle.