Millenium Actress valkokangas

Vaikka valkokankaiden omistus Suomessa keskittyy ja tarjonta vaikuttaa välillä kapea-alaiselta, tuodaan ohjelmistoon jonkin verran myös pienempiä tai vanhempia elokuvia. Kaikki kiitos siitä maahantuojille. Muutaman vuoden takaisen Millennium Actressin maahantuontiin on varmastikin vaikuttanut valloillaan oleva anime-trendi. Mikäpä siinä, hyvää elokuvaa on aina ilo katsoa, oli toteutustapa tai genre mikä hyvänsä.

Millennium Actress kertoo japanilaisen näyttelijättären elämäntarinan. 1950-luvulla suosionsa huipulla ollut Chiyoko Fujiwara on kauan sitten vetäytynyt julkisuudesta. Hänestä aiotaan tehdä dokumentti, ja nainen suostuu harvinaislaatuiseen haastatteluun. Haastattelun tekijä tuo lahjana Fujiwaralle kauan kadoksissa olleen avaimen. Lahja osoittautuu avaimeksi vanhuksen muistoihin.

Ei mitenkään monimutkaista symboliikkaa siis, eikä tarvitsekaan olla. Elokuva on teemaltaan elegantin yksinkertainen ja suoraviivainen. Toteutus sen sijaan on eri maata. Fujiwara kertaa mieleen tulvahtaneita muistoja haastattelijoille. Katsojille muistot visualisoidaan muutamaan otteeseen suoraan, mutta useimmiten Fujiwaran tähdittämien elokuvien kautta. Mukana tapahtumissa on myös haastatteluryhmä, ja vanhan filmitähden faniksi osoittautuva haastattelija pääsee myös näyttelemään elokuvia uusiksi.

Faktan ja fiktion, muistojen ja elokuvien sekoittuminen omaksi unenomaiseksi kertomuksekseen on visuaalisesti huikeaa. Silti elokuva on vaivatonta katsottavaa, kaukana esimerkiksi David Lynchin elokuvista.

Päähenkilön elämän kantavaksi voimaksi paljastuu saavuttamaton rakkaus. Siitä kertomisen ohella Millennium Actress käy läpi tuhannen vuoden ajanjakson Fujiwaran ja japanilaisten elokuvien kautta. Lopputulos on paitsi lämminhenkinen ja romanttinen tarina, myös kunnianosoitus elokuvan voimalle. Kuten moni muukin asia, on elokuvakin väline eikä päämäärä itsessään.