Keinottelua valkokangas

Newyorkilaisella, 60 vuotta täyttävällä bisneskiho Robert Millerillä (Richard Gere) näyttää olevan kaikkea. Menestyvä yritys, rakastava perhe ja seksikäs rakastaja. Erään onnettoman – joskin Millerin itsensäaiheuttaman – tapahtuman seurauksena miehen elämä kuitenkin heittää häränpyllyä ja ongelmat toisensa jälkeen alkavat kasaantua. Millerin firmakin painiskelee suurissa ongelmissa talouskriisin keskellä. Seuraa kissa- ja hiirileikkiä poliisin kanssa, selittelyä sekä firman johtoon astumassa olevalle tyttärelle Brookelle (Brit Marling) että Ellen-vaimolle (Susan Sarandon), joka odottaa yhteistä aikaa ja seikkailuja.

Miller on tottunut selviämään elämässään lähes kaikesta rahan voimalla. Rahasta ja vallasta elokuvassa onkin kyse, ja siitä, miten pitkälle niiden avulla voi hikisen tukalassa tilanteessa selvitä. Omatunto ei pahoista tekosista juuri kolkuttele, kun vaakakupissa on satojen miljoonien dollarien arvoinen yritystoiminta ja sen eteenpäin myyminen tilintarkastuksen ammottavista aukoista huolimatta.

Paineen alla Millerin pakka alkaa vähitellen hajota, ja tytär Brooke oppii isästään uutta. Valta tosissaan tekee ihmisistä despootteja, ja vasta todellisen ahdingon edessä taitavan bisnesmiehenkin pokeri pettää. Kaikki ihmiset ovat tällaiselle miehelle vain alaisia, vaikka perhesiteet miten yhdistäisivät. Isän ja tyttären vähitellen epäluottamuksessa hajoava suhde on elokuvan kiinnostavin kipukohta.

Keinottelua paneutuu pikkaisen myös rotukysymykseen, kun Miller on hädässä turvautunut entisen tummaihoisen autonkuljettajansa poikaan. Tämä joutuu nyt isokihon virheiden takia etsivä Bryerin (Tim Roth) syyniin, ja joutuu painavasti pohtimaan, pelastaako oma nahkansa vai ollako kunniallinen loppuun asti.

Elokuvan laadukkaasta jäljestä ja osaavista roolisuorituksista huolimatta Keinottelua ei kouraise niin syvältä kuin soisi. Ehkä superrikkaiden ihmisten ongelmat eivät vain kiinnosta meitä tavallisia pulliaisia, vai onko kyse melko nuoren ohjaajan Nicholas Jareckin kypsymättömyydestä luonneohjaajana? Tämähän on ohjaajansa ensimmäinen pitkä elokuva. Mukavasti Jarecki osaa silti rakentaa tarinan, jonka jo luulee kipristyvän pelkäksi poliisi–syyllinen-jahdiksi, mutta joka onneksi osoittautuu myös draamakuvaukseksi.

Samasta aiheesta muuten, eli muutaman vuoden takaisesta pankkikriisistä, ponnisti myös tiheä Margin Call (2011), joka löytyy Suomessa dvd:ltä.