Crossroads - tienristeyksessä valkokangas

Amerikassa tie kuuluisuuteen on suora ja mutkaton: otetaan avoauto, muutama sopivannäköinen nuori ja laitetaan heidät ajamaan itärannikolta kohti Kaliforniaa. Matkan aikana ratkeaa elämän tarkoitus, parhaat ystävät palaavat yhteen ja ensirakkauskin löytyy. Viimeistään Arizonan kohdalla alkaa luonnollisesti lahjakkaiden nuorten sisimmästä putkahdella pinnalle myös hittibiisejä.

Kyseessä on siis pop-tähti Britney Spearsin tähdittämä tarina nuoruuden ja aikuisuuden kynnyksellä olemisen vaikeudesta. Spears esittää enkelimäisen täydellistä Lucya, jonka elämästä puuttuu kuitenkin jotain. Löytääkseen vastauksen kokemaansa ahdistukseen hän lähtee tapaamaan äitiään, joka jätti tytön ja tämän isän vuosia sitten. Porukkaan kuuluu myös koulun suosituin tyttö (Zoë Saldana), raskaana oleva renttu-tyttö (Taryn Manning) ja vankilassakin istunut mysteerinen nuorimies Ben (Anson Mount).

Crossroads ratsastaa Britney Spearsin tähtikuvalla. Elokuvan teemat on lainattu lehtien palstoilta ja kuvaus muistuttaa enemmän juorulehtien henkilökuvagalleriaa kuin elokuvaa. Kimaltavat lähikuvasarjat Britneystä eri asennoissa juttelemassa "tavallisten nuorten asioista" höystettyinä muutamilla pop-viisuilla eivät vakuuta. Britney on yhtä säkenöivä Louisianan huoltoasemilla ja Hollywoodin koe-esiintymisissä. Likaa ja pölyä ei hänen maailmassaan näytä olevan. Lisäksi tuntuu käsittämättömältä, että hän esittää fiktiivistä hahmoa itseensä löyhästi perustuvassa tarinassa. Samantyyppinen ratkaisu oli kyseessä myös Mariah Careyn Glitter-elokuvassa. Näiden pseudo-elokuvien rinnalla muutaman vuoden takainen itseironialla maustettu Spiceworld on jo kovaa kamaa. Miksei tähdistä tehdä kunnon dokumenttielokuvia, joissa voisi aidosti ja oikeutetusti keskittyä henkilökuvan pönkittämiseen?

Britney-maailman levittäminen valkokankaille elokuvakanavien kautta epäonnistuu pahasti, sillä Crossroads-kyhäelmä ei ole oikeastaan yhtään mitään. Se ei ole suoranaisesti elokuva Britneystä, vaikka hän on ainoa syy sille, että joku mahdollisesti viitsii mennä katsomaan elokuvaa, eikä täytä edes tavanomaisen teinileffan vaatimuksia. Näyttelijäsuoritukset ovat käsittämättömän huonoja eikä Britney itse pääse irti pop-tähden maneereistaan missään vaiheessa. Koko elokuva on sananmukaisesti tienristeyksessä pop-Britneyn, Lucy-Britneyn, fiktiivisen tarinan ja todellisuuteen perustuvien ratkaisujen vuorotellessa juonen edetessä.

Lucy-Britneyn täydellisyyden ylittäessä kaikki mahdolliset arviointikategoriat, tämä "elokuva" alittaa ne kirkkaasti. Oikeastaan se tarvitsisi oman kategoriansa, jossa kriteerinä olisi vain ja ainoastaan Britney. Nyt käsillä olevan tekeleen suhteen pop-tähden ihailijatkin luultavasti viihtyvät paremmin kotonaan katsomassa musiikkivideoita televisioistaan ja julisteita seinillään. Musiikkikin kuulostaa, jos mahdollista, tässä elokuvassa paljon huonommalta kuin muualla eikä pop-tähden naurukaan korvia hivele.