Näytetään 4038 artikkelia 4036:stä
Harlinilla on edelleen kuvasommittelu hallussa, mutta käsiksen ontuvuudelle hän ei voi mitään.
Esa Karell
Esteettisesti ja rakenteellisesti villi ja rohkea teos on hurja sukellus länsimaisen yhteiskunnan tekopyhyyteen.
Niina Oisalo
Menneisyyden painolasti tuntuu vahvana koskettavassa historiallisessa queer-elokuvassa.
Tuomo Marttila
Maahanmuuttajaperhe löytää vaikeuksien keskeltä myös kauneutta ja toivoa tulevasta.
Ira Pöllänen
Elokuvan hiljainen ja eristäytynyt asetelma ei onnistu kiinnostamaan pandemian jälkeisessä yhteiskunnassa.
Lotta-Leo Laajalahti
Hannaleena Haurun uusin ohjaustyö on itsetutkiskeleva luenta parisuhteiden mekaniikasta postmodernissa ajassa.
Sampo Bergman
CGI-monstereiden mähinöiden laatu on korvattu määrällä.
Sairaan nuoren tytön kasvutarinan sydämen löytää sen hahmojen täydellisestä epätäydellisyydestä.
Mimosa Linnea Ahderinne
Hevirumpali joutuu tunnemyrskyihin ja toimeentulovaikeuksiin menetettyään kuulonsa.
Jarkko Silén
Visuaalisesti näyttävä Cruella on vankkaa viihdettä koronan kourissa riutuneille elokuvannälkäisille.
Pauliina Savola
Geneerinen animaatiokohellus on tusinaviihdettä kouluikäisille.
Juha Rosenqvist
Ohjaaja Thomas Vinterbergin uusin teos ruoppaa vanhoja aiheita ja vanhoja teemoja pysäyttävällä tavalla.
Juuso Kilpeläinen
Meren tuomat pinoaa liian paljon painoa pelkkien kortsujen ja siimojen päälle.
Poliittinen dokumentti kokoaa kuvaa saamelaisiin ja Saamenmaahan Suomessa kohdistuvasta kolonialismista.
Lymen taudin aiheuttama kärsimys tulee kouriintuntuvan avoimesti esille Joonas Berghällin omakohtaisessa dokumentissa.
Timo Hellman
Tärkeä mutta etäiseksi jäävä kuvaus muistisairaudesta ja rakkauden velvollisuuksista.
Jere Karalahden henkilökuva typistyy tuhansien äänten kollaasiksi laihassa dokumenttielokuvassa.
Punaisen Kohinan tärkeät teemat jäävät ontuvan toteutuksen jalkoihin.
Yhteiskunnan rakenteet kyseenalaistava Nomadland on viisas elokuva, joka asettuu vankasti ihmisen puolelle.
Jesse Raatikainen
The Marksman tarjoaa oppitunnin poliittisen konservatismin sielunmaisemasta Hollywoodin läpi katsottuna.
Roald Dahlin klassikkokirjan uudessa elokuvaversiossa on näyttäviä kohtauksia mutta vähän uutta sanottavaa.
Pako rajan yli on vakava historiallinen lastenelokuva, jonka kaltaisia tarvittaisiin enemmän.
Katsoja palaa teatterista keveämpänä ja iloisempana nähtyään Palm Springsin.
Norjalaisessa jouluanimaatiossa tonttu vetää puurosta överit, eikä katsomossa ole kellään kivaa.
Mank ei häpeä Citizen Kanen rinnalla vaikka ilman sitä elokuvaa ei olisi koskaan kuvattukaan.
Jouko Luhtala
Naurun varjolla käyttää puolitoista tuntia tarinaan, jonka olisi voinut kertoa vartissa.
Kiinnostava kuvaus yhdestä jazzin suurista nimistä onnistuu tavoitteessaan välttää uhrinäkökulmaa vain osin.
Ruotsalainen B-luokan romanttinen selviytymiselokuva kaatuu kohderyhmänsä aliarvioivaan pinnallisuuteen.
Moderni länkkäri ei armoa anna.
Pilvi Meriläinen
Geneerinen nykyanimaatio on visuaalisesti pätevä mutta sisällön suhteen varman päälle pelattu sillisalaatti.
Kirjavan linnun spektaakkelin edessä tuntee olonsa huijatuksi.
Suositun nuortenkirjasarjan elokuvasovituksessa humaani sanoma tarjoillaan kauhun ja komiikan tasapainolla.
Legendaarisesta ohjaajasta kertovassa dokumenttielokuvassa on väsyttävän melodramaattisia piirteitä.
Bong Joon-ho osoitti murhamysteerillään kuuluvansa elokuvakerronnan mestariluokkaan jo kauan ennen Parasitea.
Honest Thief on kouluruokalaatuinen elokuva pahimpaan elokuvanälkään.
Saint Maud on pieni kauhuelokuva, jonka voima perustuu uhkaavaan ilmapiiriin, ei säikyttelyyn.
Emmi Koivumäki
Isojalan tarinaa jatkavan elokuvan tärkeät teemat hukkuvat osin toiminnan ja kerronnan hetteikköihin.
Tuotantoarvoiltaan kansainvälistä tasoa oleva Ensilumi on tylsä muttei raskassoutuinen.
Romanialaisessa rikostrillerissä ajetaan takaa huumerahoja ja vihellellään salakielellä.
Valtteri Kauraoja
Episodimainen, väkevästi ja rosoisen elämänläheisesti kerrottu teos nyky-Puolan itsenäisyyden isästä.
Jussi Lahtonen
Suvaitsevaisten junttien suvaitsemattomuudesta kertova teos joko naurattaa tai vihastuttaa.
Roy Anderssonin katseen alla maailma on harmaa ja asetelmallinen, mutta samalla inhimilinen ja armelias.
Undine-myytin nykyaikaan sovittava rakkaustarina jää kauniisiin hetkiin keskittyväksi historianluennoksi.
Kahdeksas Räppääjä-elokuva jatkaa tutulla linjalla ollen kuitenkin edeltäjäänsä sujuvampi.
Odotettu elokuva kertoo enemmän Tove Janssonista henkilönä kuin hänen taiteestaan.
Japanilaisanimaatio on visuaalisesti vaikuttava kokemus, jonka mysteerisyys jää mietityttämään.
Venäläisessä toimintajännärikomediassa väkivaltaa on runsaasti, mutta siitä puuttuu ihon alle menevä tunnepuoli.
Lost Boys on inhimillinen kannanotto hukkaan joutumisesta, epätietoisuudesta ja lopullisesta katoamisesta.
Mikko-Juhani Korpela
Ari Matikaisen dokumentti Hannu Karposta on ansiokas kuvaus journalismin ja yhteiskunnan murroksesta.
Klassikkotarinan kaunis uusintaversio ei onnistu keräämään parhaita puoliaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.