Arvostelut
Näytetään 4107 artikkelia 4105:stä
-
Ha-Sodot
Ha-Sodot on tasa-arvokysymysten osalta lempeän toiveikas, mutta samalla naiivi.
Juho Liukkonen
-
Naisen kivitys
Tarinan ytimessä ovat uskonnon, kulttuurin ja inhimillisen julmuuden teemat, mutta pääpaino on tunteiden paisuttelussa.
Saija Holm
-
Fame
2000-luvun Fame on hajuton ja mauton kopio alkuperäisestä.
Juha Rosenqvist
-
Kreivitär
Monitahoisen ja ajatuksia herättävän elokuvan teemoja ovat traaginen rakkaus, julmuus, naisten asema historiassa ja historiankirjoitus ylipäätään.
Janne Kahila
-
Väärät juuret
Väärät juuret on visuaalisesti hallittu elokuva, jossa myös henkilöhahmot on taiten kirjoitettuja.
Juha Rosenqvist
-
Up - kohti korkeuksia
Up lienee Pixarin kypsin elokuva tähän mennessä, vaikka seikkailu ja huumori eivät ole vähentyneet. Rivien välissä on vain enemmän huomattavaa.
JP Jokinen
-
Kohti uutta
Sam Mendesin uusin perhedraama on hellyttävä ja hauska kuvaus nuorenparin road tripistä aikuisuuteen.
Ida Kankaanpää
-
Julie & Julia
Nora Ephron on keittänyt kokoon varsin hyvältä maistuvan elokuvallisen keitoksen, jossa syömisen ja kokkaamisen ohella muutetaan paikasta toiseen, rakastetaan ja kasvetaan ihmisinä.
Janne Kahila
-
Kuulustelu
Kuulustelu on konstailematon, tiivis ja ehdottoman toimiva psykologinen draama.
Jaakko Lenni-Taattola
-
Ponyo rantakalliolla
Visuaalisesti Ponyo rantakalliolla on Miyazakin vaikuttavimpia elokuvia. Tarina ja tapahtumat ovat yksinkertaisia, mutta julmetun väkevästi ilmaistuja.
JP Jokinen
-
Tyttö joka leikki tulella
Ruotsalaisen Stieg Larssonin dekkaritrilogian keskimmäiseen osaan perustuva elokuva on tutustumisen arvoinen jännitysfilmi.
JP Jokinen
-
The Ugly Truth
The Ugly Truthissa on pieni pilkahdus kunnon screwball-komediaa, joskin ääliömäisimmät ylilyönnit pilaavat elokuvasta paljon.
Juha Rosenqvist
-
Kansakunnan olohuone
Kansakunnan olohuone on kiehtova, muttei suinkaan ongelmaton dokumentti myyttisestä suomalaisesta kansanluonteesta.
Outi Hakola
-
Taking Woodstock
Woodstockin maine ja Ang Leen elokuva saa toivomaan, että olisi itsekin päässyt rymyämään mudassa kukkaponchon helmat heiluen.
Ida Kankaanpää
-
Chéri
Vanhempi kurtisaani ja nuori mies rakastuvat Stephen Frearsin tyylitellyssä draamassa.
Heidi Horila
-
Kunniattomat paskiaiset
Paskiaiset osoittaa jälleen, että Tarantino on taiteensa hallitseva tarinankertoja, humoristi ja esteetikko.
Lasse Rintakumpu
-
Skavabölen pojat
Elokuvassa käsitellään raskaita aiheita mässäilemättä, syyllistämättä ja elämän kepeitä puolia hautaamatta.
JP Jokinen
-
Coco Chanel & Igor Stravinsky
Coco Chanelin ja Igor Stravinskyn intohimoisen suhteen kuvaus on visuaalista herkkua.
Ida Kankaanpää
-
The Limits of Control
Jarmuschin metafyysinen rikoselokuva vilisee viittauksia populaarikulttuuriin, mutta jättää katsojan kylmäksi.
Sakari Lehtonen
-
District 9
Omituinen genresekoitus on huomattavasti paremmin ohjattua ja raikkaampaa toimintarymistelyä kuin mikään 2000-luvun Transformers tai Terminator.
Lasse Rintakumpu
-
Haarautuvan rakkauden talo
Hulvattomasta avioerosta kertova Kaurismäki-uutuus on kotimaisittain onnistunut komedia.
Sakari Lehtonen
-
Bronson
Löylynlyömä nyrkinheiluttaja vaikuttaa väkivallantekoineen olleen ainoa motiivi elokuvan tekemiselle.
Juha Rosenqvist
-
Paris 36
Yltiöromanttisen työläiskorttelidraaman ainoaksi kantavaksi voimaksi osoittautuvat hyvät näyttelijäsuoritukset.
Ida Kankaanpää
-
Särkyneet syleilyt
Espanjalaistaiturin uusin intohimodraama sijoittuu elokuvamaailmaan.
Raisa Laukkanen
-
Public Enemies
Elokuva herättää henkiin lähes kuolleen gangsterigenren sekä näyttää yhden vision, mitä elokuvataiteelta voi digitaalisella 2000-luvulla odottaa.
Lasse Rintakumpu
-
L.A. Gigolo
Sängystä toiseen ravaavasta playboysta kertova yllätyksetön seksikomedia on epäilemättä yksi elokuvavuoden pohjanoteerauksista.
Sakari Lehtonen
-
Odottamaton ehdotus
Uranainen pehmennetään kliseisessä komediassa.
Heidi Horila
-
Nuori Victoria
Erinomaisesti tehty, harkitun hillitty ja erittäin englantilainen elokuva, jossa näkyy brittiläinen knowhow pukudraaman saralla.
Jokke Ihalainen
-
The Brothers Bloom
Vaikka Rian Johnson on onnistunut rakentamaan visuaalisesti herkullisen elokuvan, Bloomin veljesten huijaustemppujen seuraaminen on lähinnä puuduttavan tylsää
Ida Kankaanpää
-
Kaappaus metrossa – Pelham 1 2 3
Scott hallitsee aivottoman genrensä kaikkine kliseineen mallikaasti. Elokuvan katsoo kerran mielellään, kunhan sitä ei erehdy vertaamaan vuosimallin '74 Pelhamiin.
Lasse Rintakumpu
-
Lesbovampyyrien tappajat
Krapulaviihteeksi hupia on ehkä riittävästi , mutta elokuva on aivan liian kiltti ottaen huomioon, mitä näistä aineksista olisi irronnut.
Niko Jekkonen
-
Pelimiehen painajainen
Muutamista letkautuksistaan huolimatta Pelimiehen painajainen on lajityyppinsä umpikonservatiivista liirumlaarumia.
Juha Rosenqvist
-
Year One – Kaiken alku
Year One – Kaiken alku on epäonnistunut ja ilkeämielinen komedia, jonka pilkalla ei ole kohdetta eikä pointtia
Jokke Ihalainen
-
Harry Potter ja puoliverinen prinssi
Elokuvasarjan parhaimmistoon kuuluva teos on komediallisempi, kepeämpi ja romanttisempi kuin edellinen Harry Potter -elokuva.
Jussi Lahtonen
-
Antichrist
Von Trier nostaa peilin ihmisyyden eteen ja pakottaa tuijottamaan sen syvyyksiin. Ja syvyys tuijottaa takaisin. Ensi-ilta Turussa.
Jussi Lahtonen
-
Kaiken se kestää
Puoleentoista tuntiin on puristettu omaperäinen mutta samalla perinteitä kunnioittava rikos- ja keikkaelokuva.
Lasse Rintakumpu
-
Ice Age 3: Dinosaurusten aika
Ice Age -saagan kolmas osa on lähinnä liian pitkäksi venytettyä toimintakohtausta.
Toni Puurtinen
-
Kauhea kankkunen
Parhaimmillaan elokuva tavoittaa varsin aidosti liikaa voimajuomaa nauttineen miesporukan kohelluksen.
Juha Rosenqvist
-
Transformers: Kaatuneiden kosto
Jatko-osa on saumoistaan ratkeileva suuruudenhullu pakkaus lisää kaikkea mahdollista. Enemmän toimintaa, enemmän huumoria, enemmän tarinaa.
JP Jokinen
-
Tieto
Tiedon täyteen ahdettu juoni kiihtyy edetessään ja muuttuu samalla jatkuvasti typerämmäksi.
Lasse Rintakumpu
-
Drag Me to Hell
Ilkikurinen kauhukomedia on ohjaaja Sam Raimin onnistunut paluu juurilleen.
Tuomas Jalamo
-
Terminator - Pelastus
Scifin saralla on viime vuodet taaperrettu ideattomuuden aavikolla, eikä neljäs Terminator tee asiassa poikkeusta.
Juha Rosenqvist
-
Coraline ja toinen todellisuus
Coraline ja toinen todellisuus on tummanpuhuva kauhufantasia, joka toimii yhtä hyvin niin aikuisille kuin lapsillekin. Tunnelma on mustan huumorin sävyttämä ja yksityiskohdat saavat mielikuvituksen lentoon
Sanna Olkkonen
-
17 Again
17 Again aliarvioi katsojiaan tuomalla valkokankaille useaan kertaan filmatun tarinan, jonka lopputulos jää Zac Efronin imagonrakennukseksi.
Emmi Koivumäki
-
Ostarin superstevari
Ostarin superstevari ei ole kevyttä viihdettä, eikä sitä kannata katsoa kyseenalaistamatta sen kuvaamia asioita.
JP Jokinen
-
Kaksinaamaista peliä
Kikkailulta maistuvan ryöstöromanssin käänteet eivät yllätä.
Sakari Lehtonen
-
My Bloody Valentine 3D
Elokuva hukkaa mahdollisuutensa minkäänlaisiin väristyksiin, ja on malliesimerkki siitä miten slasher-elokuvaa ei pidä tehdä.
Janne Kahila
-
Night at the Museum 2
Lapsille suunnattu hassuttelu ei sisällä mitään liian korkealentoista, muttei myöskään ole lajissaan aivan sieltä pahimmasta päästä.
Sakari Lehtonen
-
Viimeinen talo vasemmalla
Wes Cravenin esikoiselokuvasta tehty uusi versio ei nykytarjonnan keskellä kohua herätä.
JP Jokinen
-
Enkelit ja demonit
Vauhti on elokuvan pelastus, sillä henkilöhahmoissa ei ole paljoa juhlimista, eikä tarinassakaan ole kummempia käänteitä ennen loppua.
JP Jokinen
