Näytetään 4021 artikkelia 4019:stä
Godzilla nousee vakuuttavasti jaloilleen Gareth Edwardsin ohjauksessa.
Sampo Bergman
Grace Kellyn tarinan kliseinen filmatisointi ei edes viihdytä.
Joonas Alanne
Hauskan dokumentin yleisinhimillinen teema puhuttelee muitakin kuin insinöörejä.
Riina Kesänen
Ruumiinnesteissä vellova teinikuvaus vetoaa eikä moralisoi.
Heidi Horila
Paul Walkerin (1973–2013) viimeiseksi elokuvaksi jäi Luc Bessonin kynäilemä toimintasekoilu.
Lasse Rintakumpu
Turhankin tutuista elementeistä kasattu Pompeji tarjoaa katsojille suoraviivaista popcorn-viihdettä.
Kulunut perhetematiikka latistaa Erik Poppen sinänsä vahvaa draamaelokuvaa.
Yllätyksetön henkilökuva Yves Saint-Laurentista ei riko muotisuunnittelijan imagoa.
Emmi Koivumäki
Kitaravirtuoosi Jukka Tolosesta kertovassa dokumentissa musiikki jää sivuraiteelle.
Juha Rosenqvist
Rönsyilevä ja tunnelmiltaan kaksijakoinen jatko-osa Hämiksen seikkailuille.
Jussi Lahtonen
Valju kokonaisuus kierrättää vanhoja ideoita ja tyylejä.
Neofeministinen voimafantasia tuntuu teennäiseltä täsmätuotteelta.
Paolo Sorrentinon elokuvahelmi ei liikoja selittelyjä kaipaa.
Eheä ja iskevä toimintaelokuva ei unohda draaman tärkeyttä.
JP Jokinen
Tulevaisuuden uhkakuvilla mässäilevä tieteistrilleri kompuroi muodon tiellä.
Tuomas Lieskivi
Masentavan kyyninen Nälkäpeli-parodia tyytyy vähään.
Yllättäviin suuntiin tarinansa vievä Laulu on osoitus Selma Vilhusen taidosta kertoa tarinaa.
Wes Andersonin tarinat ja hahmot ovat pelkistettyjä ja visuaalisuudelle alisteisia, mutta kokonaisuutena kiinnostavia.
Elokuvasarjan ensimmäiselle elokuvalle jää epäkiitollinen tehtävä rakentaa katsojille uskottava maailma ilman suurempaa juonellista kaarta.
Visuaalisesti upealla elokuvalla on hyvä sanoma mutta tavallinen tarina, joka kompastelee kaikkeen ylimääräiseen.
Noah on ensisijaisesti tarina Nooasta, jota Russell Crowe tulkitsee Klaus Kinskiin verrattavalla vimmalla.
Kaunis ja persoonallinen elokuva on mainio intialaisen elämän kuvaus.
Uskottavassa nuortenelokuvassa monikulttuurisuus näyttäytyy normaalina osana suomalaista yhteiskuntaa.
Animaatiomestarin uusin elokuva on kaunis ja hehkeä, mutta jää silti kauas ohjaajan parhaimmista teoksista.
Tunteita herättävästä aiheestaan huolimatta lopputulos jää oudon viileäksi ja etäiseksi.
Synkästä aiheesta huolimatta Näin unta elämästä ei ole toivoton elokuva.
Riina Mikkonen
Rohkea ja laadukas yhdistelmä yhteiskunnallisia vakoilujännäreitä ja agenttitoimintaelokuvia.
Kahdella aikatasolla liikkuva elokuva onnistuu hyvin sodan arpeuttaman mielen ja sen hitaan paranemisen kuvauksessa.
Janne Kahila
Monisäikeinen perhedraama pohtii vanhemmuuden luonnetta vaihtuneiden lasten tapauksen kautta.
Le Week-End on herttainen ihmissuhdetutkielma keski-iän ylittäneen brittipariskunnan matkasta Pariisiin.
Non-Stop hukkaa vähäisenkin potentiaalinsa kliseiden viidakkoon.
Elokuva on luontevaa jatkoa noiria ja high school -draamaa yhdistäneelle sarjalle.
Typerryttävän tylsä ja ylipitkä, huonoa videopeliä muistuttava kaahailuelokuva, jonka ajokohtaukset eivät viihdytä eivätkä kiihdytä.
Presidentintekijät tarjoaa mielenkiintoisen kurkistusluukun politiikan taustamaailmaan.
Toni Puurtinen
Tositapahtumiin pohjautuva falski draamakomedia pelaa häpeilemättä Disneyn pussiin.
Elokuva rakkaudesta, elämästä ja kuolemasta.
Pilvi Meriläinen
70-lukulainen American Hustle on erinomaisen viihdyttävä, mutta aiheensa käsittelyssä melko pinnalliseksi jäävä huijaustarina.
300-elokuvan jatko-osa jatkaa edeltäjälleen tyypillisellä linjalla.
Coenin veljesten mestarillisen mustan komedian lähtökohtia ovat folkmusiikki ja 1960-luvun New York.
Melankolinen ja vahvojen näyttelysuoritusten draamakomedia.
Muodollisesti pätevä elokuva aikuisuuden kynnyksellä pyristelevistä lähiönuorista jää tarinaltaan etäiseksi.
Vahvat näyttelijäsuoritukset ja hieno dialogi eivät pysty pitämään yllä sitä piinaavaa ilmapiiriä, johon tähdätään.
The Monuments Men on omituinen veijariseikkailu, joka ottaa itsensä, huumorista huolimatta, aivan liian vakavasti ja aivan väärällä tavalla.
Viides Kummeli-elokuva on edeltäjiään toiminnallisempi.
Näkökulman puute tuo elokuvaan etäisyyttä, jota se ei pysty karistamaan.
Akiva Goldsmanin esikoisohjaus on epäonnistunut adaptaatio yhdestä amerikkalaisen nykyfantasian kärkinimistä.
Ääliömäisen kliseinen sinkkukaupunkikomedia joutaa unohduksiin.
Vauhdikas seikkailuelokuva vetoaa leikin ja luovuuden puolesta.
Epätasaisen sotaelokuvan sydän on tiukka taistelujakso.
Kasariklassikon lämmitys laiminlyö kiiltävän pinnan alle jäävät lupaukset.