Enää ei ole kiistaa siitä, missä elokuvaepookissa on hienoimmat taistelukohtaukset. Ensi-iltansa saa nimittäin Suomessakin Zack Snyderin mättö- ja äijäilyfilkka 300. Tämäkään elokuva ei ole kuitenkaan kiistoitta selvinnyt, vaan lupaavasti lähtenyt veren lento muuttui hyvin nopeasti taisteluksi politiikan varjossa. Selkeästi silmä kovana viihdemaailmaa vahtaavat iranilaiset kun kokivat elokuvassa olevan ilmeisesti liian villejä viittauksia omaan menneisyyteensä, siis aikaan jolloin Iran kuului vielä suurempaan valtakuntaan nimeltä Persia.

Kun elokuva käsittelee historiallista – noin 2500 vuotta sitten käytyä – Thermopylain taistelua kuningas Leonidaksen spartalaisten ja kuningas Kserkseen persialaisten välillä, sattuivat pahiksina olemaan tässä tapauksessa juuri persialaiset. Ja koska kaikesta pitää repiä herne nenuun, koettiin elokuvan persialaiset Iranissa riettaina, perversseinä sekä verenhimoisina homoina, ja itse elokuva jenkkipropagandana. 300:n nähneenä voinkin todeta, että tuo perverssiys julkesi tuoda ruudulle muun muassa nännilävistetyn napatanssijan, meikatun Kserkseen ja joitain kettingein sidottuja monstereita. Hyi!

Amerikkalaisten luulisi olevan sen sijaan iloisia: verrataanhan heitä maineikkaisiin spartalaisiin. Eikä syyttä! Kun 300:ssa ammattisoturit taistelevat ilman haarniskoja kuolemaan saakka, jenkit rynnivät kehitysmaihin tulittamaan omia tankkejaan, mp3-soittimien tahtiin tietenkin. Puhe oikeudesta, vapaudesta, kunniasta ja muista isänmaallisista arvoista on toki pilattu jo aikoja sitten ko. maan sotaelokuvilla, mikä on sääli – nyt kun niillä olisi 300:n kontekstissa kerrankin joitain perusteluja. Verenhimoisuudesta en 300:n perusteella ensisijaisesti persialaisia syyttäisi. Sen sijaan spartalaisten ilosta tappaa ei minulla ole enää epäilystäkään. Hei Iran, Kserkses oli sentään edes vähän solidaarinen, Leonidas vain huusi ja sohi.

No, jos 300 solvaa iranilaisia, niin entä sitten muut ryhmät? Onhan mukana "koko Aasian" armeijat, eli noin tuhat silloista kansaa! Johan pääsisivät oikeussalin ovet paukkumaan. Niin, ja mitäpä sanotte kääpiöskeletoreista, jotka pomppivat taistelukentällä kuin pienet sammakot? Sehän kyseenalaistaa törkeästi He-manin pääpahiksen katu-uskottavuutta. Hävetkää! Puhumattakaan kyttyräselistä, ninjoista, kajaloiduista miehistä ja meistä kaikista lävistetyistä. Vai saavatko vain kansat ja uskonnot valittaa?

Jos historia näin kiinnostaa, voivat iranilaisetkin muistella vuotta 1998, jolloin Frank Miller julkaisi tämänkin elokuvan alkuperänä toimivat lehtiset. Näin kannattaakin tehdä erityisesti, kun otetaan huomioon, että 300 on pelkkä orjallisesti sarjakuvaa seuraava leffaversio. Spartalaisia ja persialaisia en usko rainan sisällön haittaavan, kuolleita kun ovat joka iikka. Miksi me siis vielä jatkamme? Jopa spartalaisten voittoisuus taitaa jäädä ihmeenä kakkoseksi sen rinnalla, miten tikusta nykyisin tehdäänkään asiaa.

Valitettavasti fakta on se, että kun tehdään elokuvaa heeroksista, on mukaan otettava yksinkertaisesti kontrastin vuoksi myös joku pahis. Tässä tapauksessa se sattui olemaan ylivoimalla Spartaan hyökkäämässä ollut Persia. Olisihan tämän kai voinut tehdä persialaistenkin perspektiivistä, mutta...ehh. No, ehkä ensi kerralla päästään taas ampumaan natseja, joita voimme kaikki yksimielisesti vihata. Nykysaksalaisetkin.