| Nuori Afrikassa
Valoa pimeään
– elokuva ihmisoikeuskasvatuksen
välineenä
"Pimeä Afrikka?
Ainoa pimeys on meidän
tietämättömyytemme."
Yllä olevaa
sananlaskua siteerataan monivuotisen
Afrikka-yhteistyön tuloksena syntyneen
kolmetuntisen dvd:n, Nuori
Afrikassa alkuteksteissä. Dvd:n
14 elokuvaa on tehty yhteistyössä
afrikkalaisten nuorten kanssa. Elokuvat
ovat 5–20 minuuttisia dokumentteja,
animaatioita ja fiktioita. Ne
käsittelevät nuoria koskettavia
aiheita aidsista rakkauteen. Tavoitteena
on "tuoda valoa pimeään",
välittää tietoa Afrikasta, sen
ihmisistä ja näiden elämästä.
Dvd:n ovat
toteuttaneet Firma Antonia Ringbom ja
Finlandssvenskt filmcentrum rf
yhteistyössä
vapaaehtoistyöntekijöiden ja Suomen
ulkoministeriön kanssa. Ringbom on
tehnyt animaatioita yhdessä nuorten
afrikkalaisten kanssa Senegalissa RIAC-keskuksessa
ja Malawissa Namazizi Primary Schoolissa
vuodesta 1999 lähtien. Dvd:n
animaatioissa seurataan Ringbomin
kirjoistakin tutun itsepäisen sakaalin
edesottamuksia.
Dvd elokuvineen ja
infoteksteineen on toteutettu neljällä
kielellä, suomeksi, ruotsiksi,
englanniksi ja ranskaksi. Se on
suunnattu kouluille, kirjastoille,
sosiaali- ja terveystoimille, sekä
esimerkiksi
kehitysyhteistyöjärjestöille. Tavoite
on yhtäältä esitellä
eurooppalaisille nuorille omien
ikätovereidensa elämää maailman
toisella laidalla ja toisaalta
levittää tietoa vakavista aiheista,
kuten hiv/aidsista afrikkalaisille
nuorille. Esimerkiksi 12,6 miljoonan
asukkaan Malawissa hiv-positiivisia on
40% väestöstä, eli reilu 5 miljoonaa
ihmistä. Sairaus on edelleen lukuisten
myyttien verhoama tabu, joka salataan
usein jopa omilta perheenjäseniltä.
"Eivät kamelit
naura toistensa kyttyröille"
-sudanilainen sananlasku
Yksi Nuori
Afrikassa -dvd:n keskeisimmistä
tavoitteista on ihmisoikeuskasvatus.
Ihmisoikeuskasvatuksen voisi lyhyesti
määritellä yhdeksi
kansainvälisyyskasvatuksen
osa-alueista. Ihmisoikeuskasvatus on
asennekasvatusta, eli kasvamista
ymmärtämään, arvostamaan ja
kunnioittamaan niin omaa kuin toistenkin
ihmisarvoa ja ymmärtämään
yhtäläinen ihmisarvomme esimerkiksi
kieleen, kulttuuriin, sukupuoleen tai
ihonväriin katsomatta.
Ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteena on
myös opettaa nuoria kriittiseen
ajatteluun ja kasvattaa heidät
toimimaan siten, että kaikille
yhtälailla kuuluvat ihmisoikeudet
toteutuisivat myös käytännössä.
Ihmisoikeuskasvatus on siis kasvamista
suvaitsevaisuuteen, hyväksymiseen ja
inhimillisyyteen.
Ihmisoikeuskasvatuksen
keinot ovat monet ja ne kannattaa valita
kohderyhmän mukaan. Yksityiskohtainen
lainsäädännön läpikäyminen,
väittelyt ja keskustelut voivat olla
paikallaan varttuneempien kanssa, pelit,
leikit, näytelmät ja draama,
esimerkiksi elokuvan muodossa, saavat
pienemmätkin innostumaan
ihmisoikeuksista.
Yhdessä tekeminen
vaikkapa Antonia Ringbomin vetämillä
animaatiopajoilla Senegalissa vaikuttaa
hauskalta puuhastelulta, jossa lapset ja
nuoret oppivat kuin itsestään
oikeudenmukaista ja vastuullista
toimintaa. Vähintäänkin he oppivat
tekemään ryhmätyötä tai
"sanomaan ei seksille", kuten
koulujen pihoille pystytetyissä
kylteissä ja itsepäisen sakaalin
seikkailuissa kehotetaan.
"Eurooppalaisilla
on kello, afrikkalaisilla on aikaa"
-tansanialainen sananlasku
Nuori Afrikassa
-dvd jakaantuu osiin kulloisenkin
elokuvan kohdemaan tai käsiteltävän
teeman mukaan. Mukana on muun muassa
terveyttä, rakkautta, hygieniaa ja
koulutusta käsitteleviä elokuvia
Senegalista, Beninistä ja Malawista.
Aiheita lähestytään kertomalla
tarinoita näytelmien, tanssiesitysten,
lyhytelokuvien ja animaatioiden
muodossa.
Dvd tarjoaa
katsojalleen mahdollisuuden piipahtaa
Afrikassa, jonne köyhyyden, nälän,
sotien ja sairauksien lisäksi mahtuu
myös erinomaisen rikas kulttuuri- ja
taide-elämä. Koska dvd:n tavoitteena
on myös opettaa, tai ainakin kasvattaa,
kolmetuntinen kokonaisuus on melkoisen
raskas katselukokemus. Koko pakettia ei
kannatakaan katsoa kerralla ja mikäli
sitä katsotaan opetustilanteessa
yhdessä nuorten kanssa, on elokuvien
välillä hyvä pitää taukoja,
keskustella nähdystä, sekä siitä
heränneistä ajatuksista ja tunteista
yhdessä nuorten kanssa.
"Yksin syödessä
ei tule kylläiseksi"
-afrikkalainen sananlasku
Nuori Afrikassa
on kaikessa raskaudessaan myös
rikastuttava katselukokemus. On
tuskallista nähdä nälkäisiä ja
puutteessa eläviä lapsia ja nuoria,
mutta antoisaa nähdä pursuava
elämänilo ja innostus, jolla he
tarttuvat Ringbomin ja kuvausryhmän
ehdottamiin tehtäviin. On sydäntä
raastavaa kuulla ja nähdä hiv:n
Afrikassa aiheuttamaa tuhoa ja
raivostuttavaa katsoa tositapahtumiin
perustuvaa lyhytelokuvaa Saly,
jossa nuori ja kunnianhimoinen tyttö
pakotetaan naimisiin vanhan mutta
varakkaan miehen kanssa. Ja kuinkas
sitten kävikään… Mutta vaikka tieto
lisääkin tuskaa, ilman sitä mikään
ei muutu. Nuori Afrikassa
pakottaakin katsojansa katsomaan myös
peiliin.
Selkein ero
"meidän" ja
"heidän" välillä on
yksilökeskeisessä länsimaassa
elävän näkökulmasta afrikkalaisten
yhteisöllisyys. Siinä missä
meikäläinen ihmisoikeussopimuskin on
nimeltään ihan vain
"ihmisoikeussopimus",
Afrikassa samainen sopimus on kuvaavasti
"ihmisten ja kansojen oikeuksien
sopimus". Oikeudet ja
velvollisuudet koskevat siis niin
yksilöitä kuin yhteisöjäkin.
Afrikassa ihmiset
elävät tavallisesti laajoissa
perheyhteisöissä, joissa asioita
tehdään yhdessä aina vedenkannosta
ruokailuun ja vapaa-ajan viettoon asti.
Ulkomaille työskentelemään
tähtäävien nuorten mielessä ei
siinnäkään makea elämä meren tuolla
puolen, vaan halu auttaa kotiin
jääviä läheisiä.
Me itsekeskeiset
länsimaalaiset olemme oppineet
ajattelemaan aina ensin itseämme ja
tällainen itsestään selvän
epäitsekäs huolenpito pysäyttää.
Omasta erinomaisuudestamme sokeutuneina
keskitymme ajattelemaan mitä kaikkea me
voisimme afrikkalaisille tarjota ja
unohdamme tyystin, kuinka paljon onkaan
asioita, joita me voisimme oppia
afrikkalaisilta. Lähimmäisen
kunnioittaminen ja huolehtiminen on yksi
asia, jossa meillä voisi olla oppimisen
paikka.
Saija Holm |