Rakas inhokki

Tuukka Temosen toinen pitkä fiktioelokuva Valmentaja kertoo mediavaikuttaja ja yritysvalmentaja Jari Sarasvuon tarinan. Elokuvaa ei ole tehty yhteistyössä Sarasvuon kanssa, vaan kyseessä on Temosen tulkinta ristiriitaisia tunteita herättävästä julkisuuden henkilöstä.

Tuukka Temonen

Liike-elämän tarinat kiinnostavat minua, koska pystyn samastumaan niihin. Tunnen Sarasvuon tarinan. Olen kuvannut Jaria paljon, sillä olin Diilissä toisena ohjaajana vuonna 2004, jolloin sarjassa kilpailtiin työpaikasta Sarasvuon Trainers' House -yrityksessä. Lisäksi olen tehnyt Trainers' Houselle videoita ja osallistunut Jarin valmennuskursseille, Temonen kertoo kotonaan Iitin Sääskjärvellä.

Idea Sarasvuosta kertovasta elokuvasta sai alkunsa jo kolme–neljä vuotta sitten. Idean saatuaan Temonen soitti ensi töikseen Sarasvuolle, joka oli ollut ajatuksesta yllättynyt.

Sarasvuo ei ole tätä pyytänyt eikä toivonut. Jari kuitenkin suhtautui asiaan niin, ettei hän voi elokuvan tekemistä estääkään. Toivottavasti hän katsoo elokuvan jossain vaiheessa. Uskon, että lopun kaiken hän pitää siitä.

Vihjeiden tulkintaa

Heini Heikkilän käsikirjoitus perustuu pitkälti Jari Sarasvuon omiin kirjoituksiin ja puheisiin. Sarasvuon kirjoittamien kirjojen lisäksi inspiraatiota on ammennettu esimerkiksi Sarasvuon Yle Puhe -radiokanavalle tekemistä ohjelmista, joihin Tuukka Temosella on viha–rakkaus-suhde.

Sarasvuon Yle Puheen lähetykset ovat välillä raivostuttavaa marttyyrimeininkiä ja itsesääliä, välillä taas nerokkaita.

Temosen mukaan Sarasvuo on kertonut ja kirjoittanut itsestään niin paljon, että materiaalista ei ollut pulaa.

ValmentajaJari on jättänyt lukemattomia vihjeitä, joita olemme sitten tulkinneet. Olemmeko löytäneet niistä todellisen Jarin? Toivottavasti.

Elokuvassa tehdään melko rohkeitakin tulkintoja. Esimerkiksi Sarasvuon ja Jussi Parviaisen lyhyt ystävyys esitetään homoeroottisiakin sävyjä saavana hullaantumisena.

Jari on itse puhunut ja kirjoittanut siitä sellaisena, Temonen väittää.

Vaikutteita musiikkivideoista

Valmentajan audiovisuaalinen kerronta lainaa siinä määrin mainos- ja musiikkivideoestetiikasta, että sitä voi pitää suorastaan epäelokuvallisena. Janne Huttusen säveltämä musiikki ei vaimene kohtausten taustalta hetkeksikään.

Tulen musiikkimaailmasta ja myös musiikkivideomaailmasta, Apulanta-yhtyeen basistina julkisuuteen tullut ja yli sata musiikkivideota ohjannut Temonen perustelee ja jatkaa:

Olen tottunut siihen, että tarinan taustalla on aina musiikki. Musiikki tuo rytmin kohtauksiin ja myös nopeuttaa niitä, varsinkin jos kohtauksissa on paljon puhetta.

Pitkälti 1990-luvulle sijoittuvan Valmentajan lavastuksessa ja puvustuksessa pystyttiin hyödyntämään Temosen edellisen Teit meistä kauniin -elokuvan rekvisiittaa, sillä myös se kertoi samasta vuosikymmenestä.

ValmentajaOlen itse kasvanut 1990-luvulla, joten aikakausi on minulle tuttu, mistä on ollut hyötyä elokuvan teossa. Kyseistä vuosikymmentä ei myöskään ole käsitelty kovin paljoa suomalaisessa elokuvassa.

Kaikille elokuvan nuorille avustajille 1990-luku ilmiöineen ei sen sijaan ollut yhtä hyvässä muistissa.

Pyysin erästä työntekijää hankkimaan minulle valokuvia muun muassa Lepakosta, jossa Radio City aikoinaan toimi. Hän hankki kaikki muut pyytämäni kuvat, mutta ei ymmärtänyt, mihin ihmeeseen oikein tarvitsin niitä lepakoiden kuvia.

Kouvola kuvauspaikkana

Elokuva on kuvattu osittain Kouvolassa, joka on Tuukka ja Olga Temosen kotikunnan naapurikaupunki.

Helsingissä on hirveän vaikeaa kuvata elokuvia: on ahdasta, ihmisiä on liikaa ja pysäköintijärjestelyt ovat kalliita. Kouvolassa pysäköinti on ilmaista, minkä lisäksi Kouvolaa ja siihen nykyään kuuluvaa Kuusankoskea on aikoinaan rakennettu isolla rahalla. Vanha raha näkyy paikkakunnalla edelleen, ja sopivia kuvauspaikkoja oli helppo löytää.

Tuukka Temosen mielestä pääkaupunkiseudun yrityksillä on myös olevinaan suuria liikesalaisuuksia, joita halutaan varjella.

Siksi siellä esiintyy haluttomuutta tv- ja elokuvatuotantoihin.

Seuraavaksi Temonen tekee elokuvan kouvolalaisesta pararatsastaja Jaana Kivimäestä, joka joutui vakavaan onnettomuuteen vuonna 2004 ja halvaantui alaraajoista. Elokuva kuvataan ensi kesänä.

Nyt toivotaan voimakkaita tarinoita naisista. Koetamme vastata huutoon.

Työntekijät ja kalusto valmiina

Temosten tapa tehdä elokuvia on heidän mukaansa aavistuksen verran erilainen kuin muilla.

Lähdemme tekemään, ja jos jotain rahaa tulee jostain, niin hyvä.

Yhteistyökumppaneita ja sponsoreita on paljon, ja ne myös näkyvät elokuvassa.

ValmentajaAinahan yritysmaailma osallistuu taiteen rahoittamiseen, elokuva-alan lisäksi esimerkiksi oopperassa. Ei siinä ole mitään poikkeuksellista. Vastineeksi tarjoamme sponsoreillemme näkyvyyttä, ja yritysviestintään erikoistunut firmani tekee heille myös ihan konkreettisia mainosvideoita vastalahjaksi.

Omasta videoiden tuotantopalvelusta on Tuukka Temosen mukaan ollut paljon hyötyä elokuvien tekemisessä.

Resurssipääoma on hyvä, ja meillä on valmiiksi työntekijöitä sekä kalustoa. Elokuvan tekemiseen liittyvä riski ei ole niin iso kuin sellaisella yrityksellä, joka tekee yhden elokuvan kolmessa vuodessa.

"En seuraa enää uutisia"

Elokuvan ensi-iltaa edelsi mahtipontinen markkinointikiertue, joka oli suunnattu pitkälti yritysväelle. Kiertueella Tuukka Temonen, entinen kokoomuspoliitikko ja kunnallisvaikuttaja, pääsi myös kertomaan yhteiskunnallisia näkemyksiään.

Helsingin tilaisuudessa Temonen ilmoitti olevansa totaalisen kyllästynyt kaikkeen julkiseen keskusteluun ja lakanneensa seuraamasta muita lehtiä kun Seiskaa.

Oikeasti?

Tuukka TemonenKaikkialla muualla paitsi Seiskassa uutisointi on nykyään negatiivista, täynnä pienen piirin poliittista ahdistusta. Uutiset koskevat lähinnä sitä, mitä joku sanoo Twitterissä. Olen kuullut, että Trump on Yhdysvaltain presidentti ja ettei hänestä pidetä; minun ei tarvitse kuulla sitä joka päivä, Temonen kärjistää.

Presidentintekijät -dokumenttielokuvansa (2014) myötä kohun keskelle joutuneen Temosen mielestä kaikkien pitäisi opetella näkemään jotakin positiivista myös inhoamissaan ihmisissä. Lausunnolla hänen voi aavistaa viittaavan yhtä lailla Jari Sarasvuohon kuin itseensäkin.



Lue myös