| Haastattelussa Lauri
Törhönen
Ketkä ammutaan?
Raja 1918 on Lauri
Törhöselle
selviytymistarina, kasvutarina ja
rakkauskertomus
Tuottaja Jörn Donner
ja Ohjaaja Lauri Törhönen ovat
työskennelleet yhdessä jo ennen Raja
1918 -elokuvaa. Heidän aiempia
elokuviaan ovat esimerkiksi Hylätyt
talot, autiot pihat (2000) ja Riisuminen
(1986). Raja 1918
-elokuvan puuhaaminen kesti yli 20
vuotta.
– Tämän idean
kanssa on eletty, että ennemmin tai
myöhemmin tämä tulee. Elokuva lähti
Donnerin aloitteesta ja pikkuhiljaa se
on muodostunut myös minun elokuvakseni.
Eli olen vastuussa kaikesta mitä on
tehty.
Törhönen ei laske Raja
1918:aa sotaelokuvaksi lainkaan.
Elokuvan tarina tapahtuu huhtikuusta
marraskuuhun, alkaa Tampereen valtauksen
loppuessa ja loppuu Saksan keisarikunnan
romahtamiseen. Mannerheim määrää
päähenkilön, kapteeni von Munckin,
pystyttämään rajaa Suomen ja
Venäjän välille sellaiseen paikkaan
missä sitä ei ole ikinä ollut.
 –
Yksi mies pannaan sinne päättämään
ketkä päästetään Suomeen ja ketkä
lähetetään takaisin ja ketkä
ammutaan. Siinähän on hyvä
lähtökohta tarinalle.
Kaiken se kestää?
Carl von Munck on
tiedemies ja humanisti. Raja 1918
on Törhösen mukaan selviytymistarina,
kasvutarina ja rakkauskertomus.
–
Velvollisuudentunto, rakastuminen ja ne
teot, jotka hän joutuu tekemään, ovat
suuressa ristiriidassa keskenään.
Rakkaudesta sanotaan että kaiken se
kestää, mutta kestääkö se sitten
kuitenkaan mitään?
Törhönen nauraa
kysyttäessä mitä merkityksiä
elokuvan lukuisiin ruokailu- ja
teloituskohtauksiin haluttiin liittää:
– No…
ruokailuhan on sotilasyhteisön yksi
tärkeimpiä rituaaleja ja
sotilasyhteisöstähän tässä
kuitenkin on kyse. Esitit niin hienon
kysymyksen, että en osaa vastata. Jos
ajattelee syömistä filosofisella
tasolla, niin sehän on samanlaista
eloonjäämiskamppailua kuin kuoleman
vältteleminen muutenkin.
Elokuvaopetus
säästökuurille
Entinen
elokuvataiteen professori liputtaa
taideyliopiston puolesta, jossa tanssi,
elokuva, teatteri ja kuvataide
löytyisivät saman katon alta. Suomessa
on Törhösen mukaan myös liikaa
elokuva-alan opetusta. Systeemi kaipaisi
rationalisointia.
 –
Ei missään eurooppalaisessa isossakaan
maassa ole kahdeksaa elokuvakoulua niin
kuin Suomessa on.
Törhönen haluaisi
filmata Elmer Diktoniuksen romaanin Janne
Kuutio.
– Se alkaa
sisällissodasta ja päättyy talvisodan
alkuun. Elokuvissa on hirveän vähän
käsitelty sitä välirauhan aikaa.
Minusta Janne Kuutio on ihan
kansalliseepos ruotsinkielisellä
puolella. Se on pitkä projekti,
toivottavasti ei kuitenkaan
kahtakymmentä vuotta!
Teemu Passoja |
