| Haastattelussa
Aleksi Salmenperä
Naurua epätoivolle
Film-O-Holicin
tentattavaksi saapunut ohjaaja ja
käsikirjoittaja Aleksi Salmenperä on
nuori mies vihreässä
maihinnousutakissa. Hänestä ei tule
mieleen sliipattu auteur-ohjaaja, vaan
jalat maassa -tyyppi. Mies painottaa
moneen kertaan, että on itse jäävi
arvioimaan teoksiaan.
Salmenperän toinen
pitkäelokuva Miehen työ
on tulossa teattereihin. Lapsia ja
aikuisia oli ensimmäinen, joka
keräsi kiitosta ja
palkintoehdokkuuksia. Bändeistä
sanotaan aina, että se toinen levy on
vaikein, mutta Salmenperällä ei ollut
hankalaa:
– Tämä oli
jälleen niin kuin ensimmäinen elokuva.
Aikaa vierähti välissä sen verran
paljon. Tämä oli ensimmäinen tämän
tyypin 'älpee'. Miehen työ oli
prosessina helpompi, tuloksiahan on itse
vaikea arvioida. Koin, että menen kohti
enemmän itseni näköistä elokuvaa.
Vilpitöntä ja
rehellistä
Lapsia ja aikuisia
tehtiin simppelillä tyylillä, mutta Miehen
työssä asiat pidettiin vielä
yksinkertaisimpina. Kuvaustyylissä ja
näyttelijäntyössä pyrittiin
vilpittömään ilmaisuun ja rehelliseen
meininkiin. Salmenperä käytti suurelta
osin samaa työryhmää kuin aiemmin.
Tommi
Korpela tekee väkevän esityksen
pääroolissa. Muutamia vaihtoehtoja
oli, mutta Korpelan ja Jani Volasen
parivaljakko toimi Salmenperän makuun.
– Leikkaajan
ansiota on paljon. Samun [Heikkilä] ja
minun maut yhtyivät. Samu on ohjannut
toisen kierroksen tuohon päälle, ja
sitten yhdessä ollaan ohjattu siihen
kolmas kierros.
Miesten ilot ja surut
Miehen työn
päähenkilö Juha on kummallinen hahmo.
Mies saa potkut betonitehtaalta ja
ryhtyy prostituoiduksi salaten
kaksoiselämänsä perheeltään.
Elokuva ei pyri olemaan mikään
realistinen kuvaus gigolon arjesta, vaan
tilanne, johon Salmenperä halusi
hahmonsa sijoittaa.
Ohjaaja myöntää
että ensimmäinen elokuva oli komedia
traagisilla sävyillä, kun nyt on
kyseessä tragedia koomisilla
mausteilla. Nyt Salmenperän mieshahmot
eivät ole pelkästään naurettavia,
vaan niitä voi myös sääliä:
– Miehille mun on
miehenä helpompi nauraa, ja niiden
kanssa on helpompi itkeä, kokea
tunteita. Naiset jää helpommin
etäisiksi. Puhdasta sankaria en pysty
miehestä tekemään, mutta ehkä
kokeilen nostaa miehen jalustalle ja
poljen naiset maan rakoon!
Musta maali mustan
päällä ei toimi. Salmenperä
halusikin kirjoittaa elokuvaan luvan
nauraa henkilöiden epätoivolle.
Häpeä
Elokuvan tarina on
lähtenyt häpeän teeman
käsittelystä. Jo ennen Lapsia ja
aikuisia Salmenperä oli pannut
paperille Miehen työn varhaisessa
muodossaan. Ohjaaja halusi löytää
paikkansa ja äänensä
elokuvakentällä.
–
Mistä minä haluan kertoa? Minun
pitää tässä kirjavassa tekijöiden
joukossa löytää joku oma lokero.
Lähdin kehittämään tarinaa
miehestä, joka epäonnistuu asioissa,
missä itse pelkään epäonnistuvani.
Eli rupeaa kantamaan vastuuta jotenkin
kieroutuneella tavalla, ja itse asiassa
pakenee vaan tilannettaan.
Sukupuolten väliset
jännitteet ovat Salmenperälle tärkeä
aihe, onhan se suuri osa
jokapäiväistä elämää:
– En haluaisi
millään leimautua parisuhde-elokuvien
tekijäksi, mutta ei sille taida
mitään voida. Kyllä sitä kautta
tutkii ihmisten rajoja.
Sissimainontaa
Ketonen ja Myllyrinne
-televisiosarjaa markkinoitiin
Youtubessa, ja nyt sama on levinnyt
elokuvapuolellekin. Miehen työn
nettisivuilta löytyy videoleikkeitä.
– Se oli jonkun
idea että laitetaan ne Youtubeen.
Vähän sellaista
suhinagerillameininkiä.
Musiikkipuolella on
mukana nimiartisteja J. Karjalaisesta
Kauko Röyhkään. Janne Haaviston
levy-yhtiön kautta saatiin kontaktit.
– Jossain vaiheessa
tuli ajatus, että kaikki
source-musiikki mikä elokuvassa pihisee
vaikka autoradioissa, olisi tätä
varten tehtyä. Kaikki lähti messiin
joita kysyttiin!
Synkkä elämänvaihe?
Seuraavat koitokset
ovat ohjaajalla jo ajatuksissa. Lapsista
kertova käsikirjoitus on juuri
pulpahtanut esiin. Kyseessä on
seitsemänkymmentäluvulle sijoittuva
tarina lasten ja aikuisten välisestä
kuilusta.
– Jos se toteutuu,
niin se on näistä kolmesta elokuvasta
kaikkein vakavin.
Salmenperä
toppuuttelee, ettei aio
luotaantyöntävien, itseensä
käpertyneiden elokuvien tekijäksi,
mutta:
– Mikä milloinkin
kiehtoo. Mikä on oma elämänvaihe. Jos
on synkeä, rankka ja väsynyt vaihe
elämässä meneillään, niin
elokuvatkin menee sinne päin. Sitten
kun on hilpeätä, niin tulee
hilpeätä.
Teemu Passoja |