Kiinalainen juttu

Renny Harlin on selviytyjä. Ensimmäinen suomalainen elokuvantekijä, joka uskalsi lähteä luomaan uraa rapakon taakse Hollywoodiin, ja kaiken päätteeksi vielä onnistui tavoitteessaan.

Lähes kolmekymmentä vuotta on kulunut, eikä Renny ole vieläkään saapunut maitojunalla takaisin Suomeen. Silti Suomessa hänelle on aina hiukan naureskeltu. Tietenkin Die Hard 2:sta ja sen päättänyttä räjähdystenjälkeistä Finlandia-hymniä muistellaan lämmöllä, mutta samalla jaksetaan aina muistuttaa siitä, miten Kurkunleikkaajien saaresta tuli aikanaan kaikkien aikojen isoin floppi ja kaatuneesta Mannerheim-leffasta rahareikä, josta kukaan ei saanut omiaan takaisin.

Eikä tuskien taival loppunut vielä siihenkään. Harlinin edellinen elokuva The Legend of Hercules pärjäsi niin heikosti, ettei sitä otettu elokuvateattereihin edes Suomessa. Vielä kymmenen vuotta aiemmin tämä olisi ollut Harlinin elokuvalle ennenkuulumatonta.

Hollywoodista Hong Kongiin

Silti Harlin esiintyy Mäntyharjun Ilokuvafestivaaleilla suomalaismedialle hymy kasvoillaan ja intoa puhkuen. Monet ohjaajat vaikuttavat omia teoksiaan markkinoidessaan lipeviltä myyntimiehiltä mutta ei Harlin. Hän vaikuttaa mieheltä, joka yhä edelleen jaksaa pikkupoikamaisen vilpittömästi innostua elokuvista ja niiden tekemisestä.

Renny HarlinSyykin hymyyn on selvä. Harlin on jälleen selviytynyt. Hänen uusin elokuvansa on amerikkalais-kiinalaisena yhteistuotantona valmistunut Skiptrace, jonka pääosassa nähdään maailman ehkä tunnetuin elokuvatähti Jackie Chan. Elokuvan tekeminen maksoi 30 miljoonaa dollaria, mutta jo neljässä päivässä elokuva oli tuottanut 60 miljoonaa.

Tätä kirjoittaessa Skiptrace on jo kerännyt komeat 130 miljoonan dollarin lipputulot eikä se ole vielä edes ilmestynyt millään isolla markkina-alueella Kiinaa lukuun ottamatta. Ehkä juuri siitä syystä Harlinin olemus huokuu helpottuneisuutta. Menestyspaineet ovat takanapäin ja tästedes kaikki on pelkkää plussaa.

Urani on ollut nousua ja laskua, eikä se ole aina ollut kaikista helpointa. Olen kuitenkin yrittänyt Hollywoodissa viedä eteenpäin unelmiani, ja loppujen lopuksi kaikki onnistui. Kiitos siitä, että ihmiset ovat olleet tukemassa minua ja kaikkien näiden vaikeuksienkin läpi olleet mukana tässä hommassa.

Kiinan elokuvateollisuus on ollut viime vuosina nopeassa kasvussa ja se vetää tällä hetkellä Hollywood-ohjaajia puoleensa. Harlinin lisäksi esimerkiksi Martin Campbell (Zorron naamio, Casino Royale) ohjaa seuraavan elokuvansa Kiinassa. Maassa ollaan edelleen valmiita ottamaan aiheiden suhteen enemmän riskejä kuin esimerkiksi Hollywoodissa, jota on jo pitkään syytetty jatko-osatehtailusta ja varsinaisten uusien innovaatioiden puutteesta.

Kun Hollywood tuotiin Kiinaan

Harlin kertoo lehdistölle muuttaneensa Kiinaan. Hän aikoo ohjata siellä ainakin kaksi tulevaa elokuvaansa. Lokakuussa alkavat Legend of the Ancient Swordin, hänen seuraavan elokuvansa, kuvaukset. Se on peliin perustuva eeppinen fantasiatoimintaelokuva. Tuotantoyhtiö Alibaba Pictures on verrannut projektia Harry Potter -elokuviin ja kutsunut sen budjettia kiinalaistuotantojen tasolla merkittäväksi. Ensi vuonna Harlin palaa jälleen yhteen Jackie Chanin kanssa kuvaamaan Skiptracen jatko-osaa, jolle näytettiin vihreää valoa heti elokuvan upean avausviikon jälkeen.

Harlinin mukaan suurin ero kiinalaisen ja amerikkalaisen elokuvantekokulttuurin välillä on se, että Amerikassa ja varsinkin Hollywoodissa asiat halutaan suunnitella valmiiksi. Kiinassa tekijöillä on varaa joustaa enemmän

Renny HarlinEro kiinalaisen ja amerikkalaisen elokuvanteon välillä on se, että Amerikassa kaikki suunnitellaan etukäteen, ja kaikki on todella tehty etukäteen. Kiinassa tehdään inspiraatiopohjalta, mikä oli aluksi minulle vähän shokeeraava tilanne. Mutta kun ymmärsin sen, tajusin, että se tarjoaa mahdollisuuden tehdä asioita ihan ex tempore -pohjalta. Mikään ei ole mahdotonta. Voidaan aamulla keksiä, että otetaan tämä pöytä.

Harlin ravisuttaa edessään olevaa pöytää.

Ja isketään tällä pöydällä tätä tyyppiä ja sitten tehdään näin, näin, näin. Se oli todella inspiroiva ja hauska tapa.

Elokuvan pääosassa näyttelevä Jackie Chan on myös yksi Skiptracen tuottajista.

Minä halusin suunnitella toimintakohtaukset etukäteen, mutta he sanoivat: ”Okay, Jackie is gonna show up and he’s gonna have his own ideas.”

Menin kuvauspaikalle ja kaikki oli valmiina ja suunniteltu, mutta sitten Jackie tuli paikalle ja oli ihan: ”How about I hang that lamp, and then I go down and then this thing falls apart like this?” Mutta Jackie oli superkunnioittava. Hän vain ehdotti.

Jackie Chan and Renny HarlinKoetin selittää hänelle, että tämä juttu ei toimi. Nämä jutut eivät ole olemassa. Meillä ei ole oikeanlaista pöytää eikä tuo lamppu ole tuossa. Ja Jackie vastasi: ”But I think by lunch we could have that”, ja lounaaseen mennessä meillä oli yhtäkkiä huone, jossa oli pöytä, jolla pystyi iskemään kaveria päähän ja lamppu tulee katosta alas. Se oli inspiroivaa siinä mielessä, että mikä tahansa oli mahdollista. Amerikassa tähän olisi mennyt kolme viikkoa.

Tekotavat vastakkain

Kulttuurierot työskentelytavoissa näkyvät konkreettisemmin, kun puhutaan puhtaista kuvauspäivistä.

Meillä oli 84 päivän kuvausaikataulu ja lopetimme 83 päivässä. Jackie Chanilla oli joka päivä aivan hulluja ideoita, mutta silti meidän yhteistyömme toimi. Esimerkiksi Jackien aikaisempaa elokuvaa, jonka hän kuvasi juuri ennen tätä, kuvattiin vuoden ajan. He vain kuvasivat, kuvasivat ja kuvasivat. Tämä on hongkongilainen tapa tehdä elokuvia, he voivat tehdä sitä ihan loputtomasti. Minä tein elokuvaa Hollywood-pohjalta, aikataulun mukaan, kuten oli suunniteltu.

Harlinin mukaan yleensä, kun amerikkalaisohjaajat lähtevät tekemään töitä Kiinaan, he tuovat mukanaan kuvaajat, apulaisohjaajat ja kääntäjiä – eli käytännössä koko tuotannon avainryhmän. Harlin päätti luottaa kokonaan paikallisiin työntekijöihin.

Renny HarlinMeillä oli 400 hengen työryhmä. Lähdin siitä liikkeelle, etten tuo mukanani ketään, vaan kaikki, jotka tekevät töitä kanssani, ovat kiinalaisia. Halusin olla mukana siinä systeemissä ja se toimi todella hienosti. Sen seurauksena olen nyt muuttanut sinne asumaan ja elämään.

Erot työskentelykulttuureissa eivät myöskään aiheuttaneet ongelmia.

He (työryhmä) sanoivat minulle, etteivät he ole yleensä kuvanneet yhtään kuvaa ennen lounasta ja vastasin, että minun elokuvassani kuvataan 24 kuvaa ennen lounasta. Olen sellainen, että suunnittelen kaiken todella tarkkaan ja kuvausryhmä piti siitä.

Toin heille Hollywood-meiningin ja he toivat minulle Kiinan meiningin, ja se toimi, Harlin tiivistää.

Rakkaudentunnustus Kiinalle

Harlinin mukaan Skiptrace on ennen kaikkea Jackie Chanin rakkaudentunnus Kiinalle.

Hän (Chan) halusi näyttää maailmalle, miten kaunis ja upea maa tämä on. Matkustelimme ympäri Kiinan ja tutustuimme lokaatioihin. Meillä on vielä monia juttuja, jotka haluamme tehdä.

Elokuvassa muun muassa liikutaan Mongolian vuoristossa, näytetään mongolikansan elämää ja esitellään yleensäkin kiinalaista elämää monesta eri näkökulmasta.

Ihmisillä on tietyt ennakkoluulot siitä, miltä Kiina näyttää, ja toivon mukaan tämä elokuva antaa porukalle uutta näkökulmaa.

Elokuva on toimintakomedia, mikä on Harlinille uusi genrevaltaus. Jos siis unohtaa, että Harlinin oma suosikki omista elokuvistaan on juurikin komediapainotteisempi toimintaelokuva Long Kiss Goodnight.

Minusta on ihanaa tehdä komediaa. Kun menee kuvauspaikalle ja kuvataan kohtauksia, jotka ovat hauskoja – se on niin mahtavaa. Ja näyttelijöiden kanssa ollaan vaan, että miten tämä tehdään, ettei se olisi liian vakavaa. Se on aivan mahtavaa. Toivon, että voin tulevaisuudessa tehdä lisää tällaisia juttuja.



Lue myös