| Haastattelussa
Raimo O Niemi
Luonto on
keskeinen
tytön identiteetin löytämisessä
Pitkän uran lasten-
ja nuortenelokuvien parissa tehneen Raimo
O. Niemen uutuus Suden
arvoitus kertoo koskettavasti
12-vuotiaan Sallan kahdesta äidistä ja
rakkaudesta luontoon. Vuosia poissa
ollut biologinen äiti palaa takaisin
maisemiin samalla kun adoptioäitikin
odottaa esikoistaan. Jännitteitä
aiheuttaa myös susien ilmestyminen
alueelle, kun salametsästäjät
haluavat tappaa ja Salla taas pelastaa
ne. Koulukaverinsa Matiaksen kanssa
Salla lähteekin seikkailuun
pelastaakseen kaksi sudenpentua – ja
tarvitsee siihen lopulta kummankin
äitinsä apua.
Poika ja ilves
-elokuvan tekijänä ehkä parhaiten
tunnettu Niemi kertoo, että elokuvissa
on toki yhtäläisyytenä se, että
molemmissa pääosassa on lapsi ja
eläin. Suden arvoituksen
eduksi hän kuitenkin näkee, että se
ei ole pelkkä puhdasverinen
seikkailuelokuva kuin edeltäjänsä,
vaan siinä on enemmän syvyyttä ja
draamaakin.
– Ihan
lähtökohtaisesti, kun Heikki
Vuorennon kanssa ruvettiin ideoimaan
tätä käsikirjoitusta, Heikki rupesi
kirjoittamaan vähän syvempää
tarinaa. Eli tämähän on
seikkailuelokuvaa enemmän tarina
tytöstä ja hänen kahdesta
äidistään. Tyttö joutuu vaikeaan
tilanteeseen, kun hänen oikea äitinsä
ilmestyy pitkän tauon jälkeen
kuvioihin. Tämä kertoo tytön
identiteetin etsimisestä ja kuinka hän
osittain sudenpentujen
pelastamisoperaation kautta löytää
sitten paikkansa ja rauhan tässä
maailmassa.
Niemen mukaan
Kuusamossa kuvatun Suden
arvoituksen huikeat maisemat
ovat tavallaan yksi roolihenkilö
lisää elokuvaan. Luonnolla on myös
merkitystä, kun elokuvaa aletaan myydä
ulkomaille. Jo Poika ja ilves
-elokuvasta Niemi kuuli kehuja maisemien
kauneudesta, joten ne toimivatkin
tärkeänä myyntivalttina, kun elokuvaa
viedään ulkomaille. 40 maahan myyty Poika
ja ilves saaneekin jatkoa Suden
arvoituksesta, vaikka tällä
kertaa elokuva tehtiin vain yhdellä
kielellä. Niemen odotukset ovat kovat
jo yksistään Suomessa, mutta hän
uskoo suomalaisten koko perheen
elokuvien vetovoimaan myös ulkomailla.
– Luonto antaa
elokuvassa tavallaan puitteet ja suhteet
näille pienille ihmisille ja heidän
ongelmilleen. Lisäksi tämä maisema on
hemmetin tärkeä jos ajattelee
esimerkiksi ulkomaanmyyntiä. Tavallaan
ollaan myymässä kappale kauneinta
Suomea. Kuusamossa, missä tämä
kuvattiin, koetettiin todella löytää
ne upeat paikat, että elokuvassa olisi
näyttävyyttä. En minä tee elokuvia
itselleni, vaan haluan että
mahdollisimman moni ihminen niitä
näkee.
Nuoret ja eläimet
haasteellisia
Lapsinäyttelijöiden
kanssa työskentelemisen haasteista
Niemellä on vuosikymmenien kokemus,
sillä jo 1980-luvun alussa hän oli
tekemässä Susikoira Roi
-televisiosarjaa. Ohjaaja kuitenkin
kehuu eteensä tulleiden nuorten olleen
lahjakkaita ja mahtavia työkavereita,
eikä löydä pahaa sanottavaa
myöskään Sallaa ja Matiasta
esittäneistä Tiia Talvisarasta
ja Janne Sakselasta. Osan
nykyisten näyttelijätähtien
menestyksestä Niemi myös ottaa omalle
kontolleen.
– Minulla on ollut
onni tehdä urallani upeiden nuorten
kanssa työtä, alkaen Paavo
Westerbergistä, Arttu
Kapulaisesta ja Marjaana
Maijalasta. Monet heistä ovat
nykyään näyttelijöitä,
ammattilaisia, mutta he olivat
pikkuisina minun ohjauksessani. Tiia
Talvisara, jonka löysin Kajaanista noin
2000 koekuvatun lapsen joukosta, ja
Janne Saksela, joka sitten taas löytyi
Helsingistä, tekivät tässä loistavan
roolityön, ja heidän kanssaan oli tosi
kiva tehdä duunia.
Lasten kanssa
työskentelemisessä on Niemen mukaan
keskeisintä jo roolitusvaihe, sillä
sen epäonnistuessa koko elokuva voi
kaatua teki ohjaaja mitä tahansa. Niemi
kutsuukin tätä jopa elämän ja
kuoleman kysymykseksi elokuvaa
tehtäessä.
– Olen sitä
mieltä, että ainakaan minun
elokuvissani ei saa nähdä eroa
lapsinäyttelijän ja korkeasti
koulutetun, ammattilaisen
aikuisnäyttelijän välillä. Jos
tämä ero kasvaa liian suureksi, niin
kuin usein valitettavasti näkyy,
silloin illuusio katoaa, eikä
katsomiskokemus ole enää uskottava.
Sen takia tuo lasten valinta on
uskomattoman tärkeä juttu. Jos teet
oikean valinnan, elokuvalla on
mahdollisuus saada tulta siipien alleen
ja lähteä lentoon. Jos teet väärän
valinnan, niin teet sitten ohjaajana
mitä tahansa, niin todennäköisesti
elokuva floppaa.
Myös kuvauksissa
käytetyt koirasudet tuottivat jonkin
verran päänvaivaa, sillä suuressa
osassa olleet eläimet vaativat paljon
kärsivällisyyttä, ja rahaakin, kun
filmiä kului. Niemi kertoo, että
kuvaajan ja assistentin muodostama
second unit kuvasi koirasusikasvattajien
kanssa niitä susikuvia, joissa ei
näyttelijöitä tarvittu. Niemi myös
paljastaa, että koirasudet olivat
helpompia työskentelykavereita kuin
vilkkaat ilvekset aikanaan.
Elokuva ei ota kantaa
susikeskusteluun
Koirasusista
ohjaajalla riittää tarinoita, kun
eräässäkin takaa-ajokohtauksessa Peter
Franzén, Juha Kukkonen ja Eero
Milonoff perääntyivät hyvin
nopeasti maalimiehenä käytetyn
uroskoirasuden edestä, kun se luuli
miesten uhkaavan sen lauman narttuja.
Niemi kuitenkin nauraen vannoo, ettei
mitään todellista vaaraa ollut, koska
koirasusia kasvattavalla Reijo
Jääskeläisellä oli eläimet
hallussaan koko ajan. Ohjaaja kehuu
muutenkin eläinkasvattajan
ammattitaitoa.
Raimo O. Niemen
mukaan on sattumaa, että hänen
susiaiheinen elokuvansa tulee
ensi-iltaan nyt, kun yhteiskunnassa on
käynnissä keskustelu Suomen
susikannoista ja niiden
vaarallisuudesta. Elokuva on kuitenkin
viihteellinen väline, ja susi taas
valikoitunut aiheeksi siitä syystä,
että kun tekijät halusivat ilveksen
jälkeen jonkin muun eläimen, susi
tuntui luonnolliselta valinnalta.
Ohjaaja kertoo, että varsinkin
Itä-Suomen alueella
lehdistötilaisuuksissa häneltä on
paljon kyselty kantaa susikysymykseen.
Niemeltä löytyy sympatiaa kummallekin
osapuolelle.
– En ole mikään
henkeen ja vereen luonnonsuojelija,
mutta ymmärrän, että susi kuuluu
Suomen luontoon. Ymmärrän toisaalta
hemmetin hyvin myös, että
itäsuomalaiset vanhemmat ovat
peloissaan, kun he joutuvat laittamaan
lapsensa kouluun, vaikka alueella on
susia. Vaikka susi ei ole kahteensataan
vuoteen aiheuttanut mitään vaaraa
ihmisille, ja silloin 1800-luvullakin se
oli epämääräistä oliko kyseessä
susi vai koira. Mutta ei pelkoa pysty
hallitsemaan. Kaikessa pitää vain
käyttää järkeä.
Tulevaisuuttaan Raimo
O. Niemi valottaa sen verran, että
tekeillä on fantasiagenreen sijoittuva
elokuva, mutta toteaa projektin olevan
vielä suhteellisen auki.
– Veli-Pekka
Hänninen kirjoittaa meidän
ideoimaa käsikirjoitusta nimeltä
Lumottu sulka. Siitä on nyt
kakkosversio tehty ja nyt rupeamme
tekemään tuotantopakettia siitä. Eli
kyseessä on suomalainen
fantasiaelokuva, joka tapahtuu
ihmeelliseen, lainausmerkeissä
"Sormusten herra" -aikaan.
Mikä tietysti merkitsee, että se on
myös kallis tuotettava, joten katsotaan
nyt, että miten tämä projekti etenee.
Tiina Forsberg |