Sarjakuvasta elokuva
Pertti Jarlan Fingerpori on jo käsite. Aiemmin lyhyihin strippeihin ja aivot nyrjäyttävään kielelliseen iloitteluun perustuva sarjakuva on nähty teatteriin sovitettuna versiona, ja nyt Fingerpori nähdään myös elokuvaversiona, jonka on ohjannut Mikko Kouki.
Projekti alkoi jo vuonna 2013, kun tuottaja Markus Selin pyysi Koukia mukaan. Fingerpori on Koukin esikoisohjaus. Vaikka Koukilta löytyy kosolti kokemusta teatterin puolelta ja näyttelijänä tietenkin kameran edestä, voisi silti kuvitella, että elokuvan ohjaaminen aiheesta. josta miltei kaikilla on jokin ennakkokäsitys, ei ole se helpoin tapa aloittaa.
Aluksi elokuvan muoto mietitytti käsikirjoittajia eli Koukia itseään ja Petja Lähdettä, joka on aiemmin kirjoittanut Fingerporin teatterille.
Vaikeaa ja helppoa, varmaan molempia. Toinen käsikirjoittaja Petja oli käsikirjoittanut teatterille jo Fingerpori-näytelmän. Aluksi mietimme, että lähdemme tekemään näytelmää elokuvan muotoon, toki muutettuna. Aika nopeasti tajusimme, että ei se jotenkin taivu. Sitten tulivat nämä tarinat ja episodit, jotka päätyivät elokuvaan.
Ihan ensi alkuun käytiin Jarlan koko tuotanto läpi. Etsimme sieltä tarinoita ja juonellisia elementtejä. Jotain pientä siellä oli, mutta ei varsinaisesti mitään jatkuvajuonista. Jatkuvia teemoja on, ja ihmiset käyttäytyvät aika samalla lailla, samoja elementtejä on fingerporilaisten kohdalla.
Koska Fingerpori-sarjakuva perustuu strippeihin, mietti Kouki alussa myös tätä muotoa.
Kaikissa suunnissa käytiin. Jossain vaiheessa mietin, että pitäisikö tehdä ihan vaan strippejä. Tuottajat olivat sitä mieltä, että ei missään nimessä. Pohdin, että voihan ne jakaakin eli tehdä ruutuja. Kaikenlaista pohdintaa oli.
Monet alkuvaiheen pohdinnat hylättiin lopulta, ja lopulta päädyttiin siihen, mistä oli puhuttu jo ensimmäisessä palaverissa Pertti Jarlan kanssa. Kehitettiin neljä episodia, pieniä tarinoita, joissa kaikissa oli jokin tietty olosuhde tai muutos, kuten Rivo-Riitan kohdalla, kun tämä yrittää muuttua, tai Krapula-Päivi joka etsii rakkautta. Episodien ympärille tuli löyhä teema.
Pertti oli koko ajan mukana. Kun Petja ja minä aloimme kirjoittaa, hän kommentoi versioita. Kyllä hän kävi pari kertaa katsomassa leikkausversioitakin, eli leikkausvaiheessa olevaa teosta.
Kouki kertoo, että Fingerporissa nähtävät näyttelijät, kuten Kari Väänänen, Jenni Kokander, Santtu Karvonen ja Pirjo Lonka olivat hänelle entuudestaan enemmän tai vähemmän tuttuja teatterin kautta.
Miehitys – tai roolitus ennemminkin - on aina sellainen, että kuka sopii kenenkin kanssa. Koekuvausten kautta tuli osa, tehtiin koekuvauskierroksia ja haettiin myös henkilöitä.
Jatkoa elokuvan parissa
Koukin mukaan ensimmäisen elokuvaohjauksen jälkeen on jäänyt tekemisen nälkä.
Tämä oli tosi hieno hanke ja projekti, mutta tässähän tuli maailma annettuna, tämä sanaleikkien ja homonyymien maailma, mikä on Jarlalla.
Jotain aiheita Koukilla on jo jatkoa ajatellen mielessä ja prosesseja käynnissäkin. Koukilla on jo vuosia ollut kehitteillä yhdessä käsikirjoittaja Satu Rasilan kanssa Seilin saareen ja sen ihmiskohtaloihin liittyvä pitkän elokuvan käsikirjoitus, jolle nyt etsitään kotia ja rahoitusta.
Kuten kaikki tietävät tällä ajalla, rahoituksen ja oikeiden ihmisten ja tahojen etsiminen on vaikeaa ja voi kestää pitkään ennen kuin päästään siihen vaiheeseen, että kamera käy. Se on sellainen tarina, jonka minä ehdottomasti haluaisin kertoa.
Lue myös
Seuraava:
Taru Mäkelä ja Täydellinen joulu
"Tuntui heti, että tästä saa hyvän nykyaikaistetun ja nimenomaan suomalaistetun version."
Edellinen: Maria Veijalainen ja Diva of Finland
"Taustalla ovat niin omat kuin lähipiirin havainnot nuorten naisten ystävyys- ja valtasuhteista."