| Aleksi Mäkelän
haastattelu
Raakaa duunia ja
mielenkiintoisia lieveilmiöitä
Matti-elokuvan
toteutussuunnitelma alkoi muotoutua
ohjaaja Aleksi Mäkelän ja
pääosanäyttelijä Jasper Pääkkösen
välisistä keskusteluista:
– Keskusteluista ja
omista toilailuista. Aika paljon ollaan
jouduttu Jasperin kanssa matkustelemaan
viime vuosina, erinäisistä syistä.
Tuollaisilla reissuilla on aina aikaa
mietiskellä, että mitä leffoja
tässä voisi jatkossa tehdä.
Lentokoneessa
istuessa on aikaa lukea
iltapäivälehdistä Matin
räväytyksistä. Cannesissa miehet
yhyttivät tuottaja Markus Selinin, joka
saatiin uskomaan, että liikkeellä
ollaan ihan vakavissaan.
Urheilua ja iskelmää
 Mäkihyppääjä
ja viihdetaiteilija Matti Nykäsen
elämänvaiheista saisi vaikka pitkän
televisiosarjan. Aiheen rajaaminen oli
kuitenkin yllättävän selkeää.
Käsikirjoittaja Marko Leinolta tuli
ajatus keskittyä 1980-luvun Mattiin ja
urheilupuoleen. Leino luki Nykäsestä
kirjoitetut kirjat ja lehtijutut
vuosikymmenien varrelta.
– Matti on ollut
oikeasti hyvä mäkihyppääjäkin. Se
on se puoli, mistä monet nuoret eivät
välttämättä tiedä. Nämä viime
vuosien lehtiotsikot eivät ole siitä
enää paljon kertoneet.
Kahdeksankymmentäluvusta
sai aikaan komediaa myös jo
puvustuksella. Nopea läpileikkaus
kaikista muista vaiheista piti tietenkin
tehdä. Alun perin Mäkelä olisi
halunnut kuvata Matin musiikkiuraa
enemmänkin, mutta:
– Kun luki
tekstiä, niin huomasi, että se voi
olla hyvä, ettei se niin pitkä pätkä
ole. Se on sitä samaa toilausta
[musiikkiura].
Kodan takana on tilaa
Marko Leino ei ollut Matin
ensimmäinen käsikirjoittaja.
Alkuperäinen kynäilijä lopetti
projektin kesken. Nykyään on
otsikoihin noussut käsikirjoittajien ja
ohjaajien tai tuottajien väliset
konfliktit. Mäkelä ei oikein halua
valottaa Matin
alkuperäisen käsikirjoittajan kanssa
tapahtuneita asioita.
 –
Ei minulla ole koskaan ollut
käsikirjoittajien kanssa ongelmaa. Olen
sanonutkin, että jos ongelmia tulee,
niin tervetuloa meille Nummelaan kotaan
neuvottelemaan. Siellä kodan takana on
aina tilaa maassa parille
käsikirjoittajalle.
Pienet aivot, isot
pojat
Mäkelän ohjaukset
ovat olleet yleensä toiminnallisia,
kuten Häjyt ja Romanovin
kivet, tai tosipohjaisia, niin
kuin Matti ja Pahat
pojat.
– On monen asian
summa, miksi päätyy tekemään
tiettyä elokuvaa. Aika villejä voivat
aihevalinnat olla… Ehkä Matti
kuvastaa sitä samaa, mitä
aikaisemmatkin elokuvat, eli ’isot
pojat ja pienet aivot’ Kivekset eivät
ole vielä laskeutuneet. Sillä
tasollahan tässä on oltu kohta
viisitoista vuotta.
Seuraavaksi jatketaan
samalla, kuten Mäkelä ilmaisee,
"aivottomalla" linjalla. Vareksen
jatko-osa on tekeillä. Ohjaajan
valitsema tyyli tuntuu hänelle sopivan
– Kun yleisöäkin
on riittänyt…En osaa tehdä mitään
muuta! Kai se ihan on näin
tunnustettava.
Mäkelä suhtautuu
elokuvan tekemiseen käytännöllisesti.
Hän ei hae innoitusta korkeammista
ulottuvuuksista, vaan toteaa, että
perhe on työnteolla elätettävä.
– Puhtaasti raakaa
duuniahan tämä leffan teko on. Toki
tähän liittyy kaikkia hauskoja
lieveilmiöitä. Jos on hyvä teksti ja
hyvät suunnitelmat, ja on käynyt
katsomassa hyviä paikkoja ja hyviä
näyttelijöitä saanut mukaan, niin
kyllä siitä kokonaisuudesta se into
lähtee.
Teemu Passoja |
