|
Aku Louhimiehen
haastattelu
Onko Suomi ikävä
aihe?
Ohjaaja Aku
Louhimiehen välit elokuvan Paha
maa tuottajan Markus Selinin
kanssa ovat olleet koetuksella ennen
ensi-iltaa. Kiistaa aiheutti Selinin
pyrkimys julkaista oma leikkausversionsa
elokuvasta. Tätä versiota ohjaaja ei
suostunut allekirjoittamaan Sopu saatiin
aikaiseksi, mutta Louhimiehen mielestä
kyse on isosta periaatteellisesta
kysymyksestä: tehdäänkö Suomessa
tuotteita vai teoksia?
– "Tämä ei
toki ollut mikään pieni kiista, vaan
aika iso, ja onneksi se nyt sitten
päättyi hyvin. Olen oikein
tyytyväinen siihen että elokuva
voitti."
Suomessa ei ole
elokuvabisnestä vaan
kulttuuritoimintaa, miettii Louhimies.
Lähtökohdat ovat erilaiset kuin
esimerkiksi Amerikassa. Suomessa
elokuvaa tuetaan yhteisistä varoista ja
liiketoiminnassa ei puhuta suurista
summista.
– "Jos
tehtäisiin pelkästään
markkinavoimien armoilla elokuvia, niin
ei niitä Suomessa tehtäisi ollenkaan.
--- Ehkä se, joka suomessa helposti
unohdetaan on, että tuommoisen
elokuvayhtiön liikevaihto vastaa
keskisuurta ravintolaa."
Laiva ja kapteeni
Elokuvat saavat
kuitenkin paljon huomiota, joka on
Louhimiehen mukaan tärkeää.
Erityisesti ohjaaja haluaisi että
elokuvista keskusteltaisiin ensi-iltojen
jälkeenkin. Silloin myös yleisöllä
on mahdollisuus analysoida tuotoksia.
– "Jos haluaa
että suomalainen elokuva menestyy,
silloin onkin tärkeää että elokuvia
ei tehdä pöytälaatikkoon. Ja
tehdään sen verran hyviä että
niistä uskalletaan myös pitää
meteliä."
Louhimies ei näe,
että raha ratkaisee -mentaliteetti
olisi tulossa suomalaiseen elokuvan
tekoon. Olisi toki suotavaa, että
yksityisen rahoituksen kautta
pystyttäisiin tekemään enemmän
elokuvia.
– "Toki
elokuva on aina yhteistyötä, monen
tekijän summa. Mutta laiva tarvitsee
kapteenin, ja minun näkemykseni mukaan
se kapteeni voi olla vain ja ainoastaan
ohjaaja."
Taustalla Tolstoi
Louhimies sai Pahaan
maahan idean jo vuonna 1992
lukiessaan Tolstoin novellin ’Väärennetty
korkolippu’, joka on monijuoninen ja
moderni, vaikka sijoittuukin Tsaarinajan
Venäjälle. Myöhemmin ohjaaja oli Outi
Nyytäjän käsikirjoituskurssilla,
jonka nimi oli ’Onko Suomi ikävä
aihe?’
– "Suomihan on
hyvä aihe ja meidän suomalaisten
pitää nimenomaan tehdä elokuvia
Suomesta koska niitä ei kukaan muu tee.
Silloin päätin että tästä tulee
hyvä elokuva nimenomaan Suomesta ja
suomalaisista pohjaten tähän [Tolstoin
novelliin]."
Myöhemmin saatiin
tietää, että Robert Bresson oli
tehnyt viimeisen elokuvansa Raha
(1983) samaan novelliin pohjautuen,
mutta se ei enää hankkeen eteenpäin
viemistä haitannut. Episodielokuvia on
tullut katsottua, mutta:
– "Ennen
kaikkea rakenne tulee siitä novellista,
joka on monijuoninen. Eri ihmisten teot
vaikuttavat toisiinsa."
Ei kiinni sanassa
Louhimiehelle
työskentelymetodi ei ole tärkeä vaan
lopputulos. Hän haluaa elokuvan
vaikuttavan todelta ja uskottavalta.
Näin voitaisiin käsitellä aiheita,
joita dokumenttielokuva ei pysty samalla
tavalla pohtimaan.
Louhimies valitsee
näyttelijänsä hyvin tarkkaan.
Luottamuksen ilmapiirin luominen on
tärkeää. Joskus, tarpeen tullen,
tehdään paljon ottoja. Ote on osittain
improvisatorinen.
– "Ei olla
tekstissä kiinni. Käsikirjoitus on
silti ihan yhtä tärkeä, mitään
rakenteita tai sisältöjä ei voi
improvisoida. --- Ennen kaikkea se,
että ei jäädä kiinni sanaan. Minulle
elokuva ei ole sanataidetta, vaan
tunteiden ja ajan taidetta."
Göteborg
Paha maa on
valittu Göteborgin
elokuvafestivaaleille, mikä on hyvä
juttu. Muiden festivaalien edustajat ja
levittäjät tulevat sinne katsomaan
pohjoismaalaista elokuvaa. Elokuvassa
voi tosin olla piirteitä, jotka ovat
vaikeasti ymmärrettäviä
ulkomaalaisille katsojille.
– "Alkaen
jostain Eppu Normaali -lyriikasta, se ei
millään aukea kenellekään muulle
kuin suomalaisille."
Louhimies on tehnyt
nykyaikaan sijoittuvia tuotantoja, mutta
voisi toki tehdä muutakin. Tärkeintä
ovat tarinan vaatimukset. Työn alla on
monenlaista, esimerkiksi
englanninkielinen, Kanadaan sijoittuva
urheiluelokuva, Turkuun sijoittuva
komedia ja lastenelokuvahankkeita.
– "Sitten on
myös ihan parikin tämmöistä, toinen
kansalaissotaan ja toinen jatkosotaan
sijoittuva hanke. Mutta ne on aina eri
vaiheissa, niissä saattaa mennä
pitkiäkin aikoja, kun ne näkevät
päivänvalon. Niin kuin nyt tällekin
elokuvalle on käynyt."
Tulevaisuudesta ei
Louhimies voi vielä mitään varmaa
sanoa, vaikka monta projektia tuntuu
käynnissä olevankin. Todennäköisesti
seuraava ohjaus on papista kertova
elokuva, pääosassa Samuli Edelman.
– "Näyttäisi
että se olisi seuraava hanke, mutta
vielä mitään ei ole kirkossa
kuulutettu!"
Teemu Passoja |
