Klassikkokirjan moderni tulkinta

Juha Wuolijoen ohjaama Vinski ja näkymättömyyspulveri perustuu rakastettuun Aapelin kirjaan Koko kaupungin Vinski (1954). Elokuva on ensimmäinen kotimainen koko perheen elokuva, joka on dubattu myös ruotsiksi. Elokuvasta tehdään myös suomen- ja ruotsinkieliset kuvailutulkatut versiot.

Ohjaaja Juha Wuolijoki on kirjoittanut käsikirjoituksen yhdessä Jari Olavi Rantalan ja Mauri Aholan kanssa. Wuolijoki kertoo, että kirjan muokkaaminen käsikirjoitukseksi oli melko pitkä prosessi, aikaa kului kaikkiaan viisi vuotta. Ohjaaja halusi löytää Aapelin tekstistä asioita, jotka puhuttelevat tämän päivän nuoria katsojia, jotka ovat tottuneet henkilöhahmojen taika- ja supervoimiin.

Osallistuin käsikirjoittamiseen paljon, ihan alusta saakka. Elokuvan tekohan on ryhmätyötä, ja hirveä määrä ihmisiä ottaa kantaa siihen, millainen adaptaatiosta pitäisi tulla. Loppujen lopuksi me käsikirjoittajat ja minä ohjaajana teemme ratkaisut: meidän mielestämme tämä tulkinta on nyt tällainen. Joku muu voi taas tehdä klassikkokirjasta oman tulkintansa.

Tuttua ja tuntematonta visuaalisella kohotuksella

Elokuva päätettiin tuoda rohkeasti nykyaikaan säilyttäen silti kirjan hengen. Tämä tapahtui Wuolijoen mukaan niin, että luettiin rivien välistä, mitä asioita Aapeli on sinne kirjoittanut.

Vinski ja näkymättömyyspulveri tapahtuu kuvitteellisessa kaupungissa, modernissa ajassa, ja ei kuitenkaan aivan. Esimerkiksi älyttömyyspuhelimet loistavat poissaolollaan. Liikutaan Aapelin luomassa fantasiamaailmassa, jossa on kuitenkin paljon tuttua ja tunnistettavaa, modernilla otteella.

Visuaalisuus on ohjaaja Wuolijoelle tärkeää, ja sen huomaa elokuvasta. Moni Porvoossa käynyt saattaa tunnistaa paikkoja Porvoon vanhastakaupungista, mutta sujuvasti siirrytään myös maisemiin, joita ei enää tunnista.

Siellähän on tällainen fiktiivinen Hömpstadin pikkukaupunki, jonka päädyimme rakentamaan meidän näkemyksemme mukaan. Sitä kuvattiin vanhassa Porvoossa mutta ennen kaikkea myös Liettuassa. Nämä kaksi yhdistettiin. Se oli tosi onnistunut ratkaisu, toi Vinskin maailmaan kohotuksen, joka on vähän epäsuomalainen, vähän fantasiaa, eikä pystykään ihan sanomaan, missä tämä on tehty.

Elokuvan miljöössä on yhtä aikaa läsnä mennyttä aikaa sekä nykyaikaa. Juoni on tätä päivää. Wuolijoelle visuaalinen maailma on tärkeässä asemassa.

Visuaalinen kohotus on ohjaajana minulle todella tärkeää. Olen sen huomannut, kun katson taaksepäin omia elokuviani, kuten Joulutarina (2007) ja Hella W. (2011). Niissä on molemmissa oma maailmansa, ja se on varmasti sellainen asia, joka minua ohjaajana kiinnostaa.

Elokuva on visuaalinen media ja elokuvassa on sisällä monta eri taidemuotoa, joita kaikkia pitäisi käyttää mahdollisimman hyvin. Vinski-elokuvasta tuli paljon isompi kuin mitä alunperin ajattelin. Tämä oli loppujen lopuksi viiden vuoden työ.

Kunnianhimoisesti lapsille ja nuorille

Vinski ja näkymättömyyspulveri on tehty suomalaiselle yleisölle, kohdeyleisönä lapset ja nuoret ja miksei koko perhekin. Jos ja kun elokuva myydään muualle, tarinassa ja visuaalisessa ilmeessä on oltava jotain, joka vetoaa potentiaaliseen yleisöön maailmalla. Ohjaaja on tyytyväinen lopputulokseen.

Suhtauduimme tähän niin kunnianhimoisesti, että tehdään rohkeasti juonivetoinen elokuva, jossa näytellään kuten draamassa. Tässä ei hassutella, ja pidetään elokuvasta huolta ihan samalla tavalla kuin se olisi tehty aikuiselle yleisölle, tai mille yleisölle hyvänsä. Sellaiseen ajatteluun, että tämähän on lapsille, ei tätä tarvitse selittää tai perustella tai että lapset ostavat muka helpommin asioita, kukaan meistä tekijöistä ei lähtenyt. Siitä olen tosi ylpeä.

Kansainvälinen menestys riippuu monesta asiasta. Wuolijoen mukaan ei voi etukäteen suunnitella, että nyt tehdään kansainvälistä elokuvaa, vaan lopputulos on tuhannen pienen päätöksen summa. Vinskin ja näkymättömyyspulverin kohdalla on käynyt niin hyvin, että kanadalainen myyntiyhtiö, joka hoiti aikanaan myös Joulutarinaa, on lähtenyt myymään elokuvaa. Wuolijoki onkin luottavainen sen suhteen, että Vinski ja näkymättömyyspulveri toimii monessa maassa.

Jos kaikki tekijät ovat onnistuneet älyttömän hyvin, se mahdollistaa sen, että leffa lähtee muualle levitykseen. Joulutarinan kanssa kävi niin, että se myytiin lopulta 120 maahan. Siitä tuli varmaan yksi Suomen levinneimmistä live-action-leffoista.

Kuten nykyään on tapana, menestyneille elokuville tehdään jatko-osia. Vinskin seikkailujakin on näillä näkymin luvassa lisää.

Nelonen Media lähti mukaan Vinskin jatko-osaan, jonka käsikirjoitus on jo valmiina, vaikka ensimmäinen leffa ei ole vielä tullut ulos. Meillä on vahva usko siihen, että päästään vielä tekemään jatko-osa.

Lue myös