Televisiosarjojen konkarin elokuvadebyytti

Perjantaina 24. lokakuuta ensi-iltansa saava nuorisoelokuva Hymypoika on tuotu markkinoille melkoisessa julkisuuspyörityksessä. Elokuva on aiheeltaan provosoiva ja epäsovinnainen kuvaus kokeilunhaluisista nuorista, jotka saavat säväreitä nauhoittamalla omaa seksielämäänsä salaa videonauhalle. Tarinan ydin peilailee selvästä yleiseksi noussutta käsitystä aikamme yhteiskunnan yhä pidemmälle menevästä pornografisoitumisesta. Toisena keskustelua herättävänä uhkatekijänä on nostettu digitalisoitumisen myötä yhä helpommaksi ja yleisemmäksi käyvä tarkkailu ja tirkistely. Teemat on selvästi suunniteltu median nieltäviksi syöteiksi, mikä on ollut jo jonkin aikaa selkeä osa uusien suomalaisten kassamenestyksen markkinointikonseptia.

Ohjaaja Jukka-Pekka Siili on ollut itsekin hieman hämmentynyt elokuvan synnyttämästä kohusta, vaikka samalla menestyksen odotukset ovat selvästi kasvaneet. Itse elokuvahan on aiheestaan huolimatta varsin hyvällä maulla tehty. Turun Kinopalatsissa pressinäytöksen jälkeisessä pikaisessa haastattelussa keskityttiin kuulostelemaan televisioproduktioista vankan kokemuksen saaneen ohjaajan tuntemuksia esikoiselokuvan ensi-illan aattona.

Hymypoika lähti liikkeelle sattumasta ja hyvästä käsikirjoituksesta. Siilin mukaan parisen vuotta sitten nuori mies lähestyi Helsinki Filmin toimitusjohtajaa Aleksi Bardya ja hallituksen puheenjohtajaa Olli Haikkaa. Hänellä oli tarjolla kaupunkitarina Helsingissä vaikuttavasta nuorisoporukasta, joka kuvasi salaa seksielämäänsä videolle. Bardy ja Haikka päättivät kokeilla, jos aiheesta syntyisi toimiva elokuvakäsikirjoitus ja antoivat tehtävän Jukka Vienolle. JP Siilille ensimmäinen käsikirjoitusversio toimitettiin puolitoistavuotta sitten.

- "Ja mähän jäin koukkuun kuin lahna ja tässä sitä sitten ollaan", Siili toteaa virnistäen.

Jukka-Pekka Siili on tullut aikaisemmin tunnetuksi lähinnä menestyvistä televisiosarjoista. Arvostetuin lienee hänen kirjoittamansa ja ohjaamansa Juulian totuudet, joka voitti viime vuonna Prix Italia -palkinnon. Myönteistä julkisuutta ovat keränneet myös muun muassa sarjat Brenner & Brenner ja Sydänten akatemia. Ensimmäinen teatterielokuvan ohjaus on tuntunut oikeastaan saman työn luontevalta, mutta haasteelliselta jatkeelta.

- "Ohjaajan kannalta televisiosarjan ja elokuvan teko muistuttavat työprosesseina paljon toisiaan. Televisiosarjat ovat sellaisia ’päivän perhosia’. Aika pienellä markkinoinnilla ja useimmiten melko epätoivoisella hypetyksellä ne tulevat televisio-ensi-iltaan. Jos menestystä on, niin sarja voidaan uusia ja aivan parhaassa tapauksessa se voi päätyä video- ja dvd-levitykseen. Teatterielokuva elää kotimaassa merkittävästi syvemmän elinkaaren. Ja se on mieluisa asia, mikäli juttu on onnistunut."

Hymypojan menestyksen takeeksi nostettu suureellinen markkinointi ja lanseeraus on hieman yllättänyt ja JP Siili viittaakin niiden synnyttämään "pöhötykseen". Mediahypeä kuitenkin tarvitaan, sillä päästäkseen omilleen elokuva tarvitsee vähintään 120 000 katsojaa.

- "Teatterielokuvan tekeminen on tietenkin huomattavasti kalliimpaa ja siihen sisältyy merkittäviä taloudellisia ja taiteellisia riskejä. Varaa epäonnistumiseen ei ole. Markkinoinnilla voidaan vaikuttaa oikeastaan vain ensimmäiseen ensi-iltaviikkoon. Tämän jälkeen on ihan se sama kuinka rahaa mainostamiseen on syydetty. Ihmiset kehottavat menemään katsomaan tai menemättä katsomaan elokuvaa. Siihen sen filmin selkäranka sitten katkeaa tai kantaa."

Taloudellinen onnistuminen vaatii myös elokuvan kohdeyleisön huolellista profilointia. Hymypojan kohdeyleisö on ne, joista elokuva kertoo eli noin 15-24-vuotiaat elokuvissakävijät.

- "Ohjaajana sitä vääjäämättä kuvittelee tekevänsä elokuvaa, johon kuka tahansa iästä riippumatta voi kiinnittyä tai samastua. Tämä on kuitenkin mahdoton yhtälö."

Hymypojan näyttelijäkaarti on nuorta, mutta suomalaisilla katsojille monet heistä ovat jo tuttuja. Teatterimaailman ja televisiosarjojen lisäksi monilla heistä on kokemusta myös viime vuosien kotimaisista menestyselokuvista.

- "Yleisesti ottaen he ovat hyvin lahjakkaita, yllättävän valmiita, motivoituneita ja ei pelkästään lahjakkaita vaan myös taitavia. Olen täysin varma, että heillä on edessään loistava tulevaisuus."

Ensi-iltaan seuraavat viikot ovat epäilemättä JP Siilin ja hänen yhteistyökumppaniensa kannalta jännittävää aikaa. Ohjaaja suuntaa kuitenkin luottavaisin katsein tulevaisuuteen.

- "Jonossa muutama televisiojuttu ja sen jälkeen sitten katsotaan päättyykö herra Siili leffaohjaajana niiden esikoisohjaajien joukkoon, jotka tekevät elämässään vain yhden filmin vai seuraako jatkoa. Erittäin mielelläni kuitenkin jatkaisin työtäni myös teatterielokuvien parissa."