Kantaa yli vuosikymmenten
Peter von Baghin ja Jouko Aaltosen Agit Prop -dokumentti Lauluja utopiasta on ensi-illassa kiertueluonteisesti syys–lokakuussa. Elokuvan idea tuli Peter von Baghilta. Hän oli suunnitellut pitkään dokumenttielokuvaa lauluyhtye Agit Propista.
Petteri ihaili ja arvosti suuresti yhtyettä, sen korkeaa taiteellista tasoa mutta myös johdonmukaista näkemyksellistä linjaa. Petteri tunsi laulajat ja oli juontanut monia konsertteja (kuuluisa punainen villapaita päällään,) joissa Agit Prop esiintyi. Agit Prop on myös suuressa roolissa ohjaamassani poliittisesta laululiikkeestä kertovassa dokumenttielokuvassa Kenen joukoissa seisot (2006), sillä se on poliittisen laululiikkeen lippulaiva. Agit Prop ja koko maasto oli meille tuttu, Jouko Aaltonen kertoo.
”Tämä oli tärkeää tehdä”
Alun perin Aaltosen piti tuottaa ja von Baghin ohjata dokumentti. Von Baghin poismeno syksyllä 2014 muutti suunnitelmia.
Teimme käsikirjoitusta yhdessä ja Petteri ehti tehdä elokuvan haastattelut kesällä 2014. Siinä näkyy ja tuntuu hänen suvereeniutensa haastattelijana. Kun hän tuona syksynä kuoli, projekti jäi minulle. Käytin paljon aikaa materiaalin sulatteluun ja arkistomateriaalin etsimiseen. Viime kädessä leikkaaja Tuuli Kuittisen osuus oli olennainen. Leikkausaika oli pitkä ja päädyimme aina vain pelkistetympään ja puhuttelevampaan muotoon. Emotionaalisesti toimivammaksi ja musiikillisemmaksi. Meillä oli aikaa ja rauhaa tehdä. Elokuva soljuu hyvin eteenpäin.
Uskon, että Petteri hyväksyy tämän. Hänelle oli hyvin tärkeää että teemme tämän elokuvan.
Kaikki Agit Propin jäsenet eivät ole aiemmin suostuneet antamaan haastatteluja. Von Bagh sai kaikki suostumaan. Kun hän kuoli, he huolestuivat että ”jääkö tämä nyt tähän”, mutta helpottuivat, kun elokuvan tekeminen jatkui.
Jouko Aaltonen on nuorempi kuin Agit Propin ikäluokka. Hän tuli opiskelemaan Helsinkiin 1970-luvun loppupuolella – aikana jolloin punk ja poliittinen laululiike kohtasivat. Aaltonen on aina ihaillut yhtyettä, vaikka ei ole ollut mukana laululiikkeessä.
DDR:n arkistoista
Lauluja Utopiasta on musiikkidokumentti neljästä äänestä, jotka soivat yhteen ainutlaatuisella tavalla. Agit Propista tuli poliittisen laulun johtava ryhmä Suomessa ja sen suosio oli suuri myös maailmalla. Se täytti konserttisaleja ja stadioneita. Kun yhtyeen levy julkaistiin Länsi-Saksassa, kutsuttiin yhtyettä ”sosialistiseksi Abbaksi.” Poliittista 1970-lukua seurasi 1980- ja 1990-lukujen hiljaiselo. Moni halusi unohtaa politiikan ja yhtyeen. Agit Prop ei kuitenkaan lopettanut. Vuosituhannen vaihteessa se palasi parrasvaloihin.
Elokuvassa Agit Propin jäsenet kertovat itse tarinansa. Lisäksi mukana on yhtyeen sovittajan ja säestäjän, ”viidennen jäsenen” Eero Ojasen ja toisen keskeisen säveltäjän Kaj Chydeniuksen haastattelut. Kokonaisuutta täydentää runsas ja ennennäkemätön arkistomateriaali, jota on saatu muun muassa DDR:n arkistoista. Peter von Bagh ja Jouko Aaltonen ovat taltioineet Agit Propin esiintymisiä eri vuosikymmeninä.
Arkistomateriaalia on paljon. Minä olin kuvannut yhtyettä eri puolilla Kenen joukoissa seisot -elokuvaani varten, meillä oli siitä käyttämättä jääneitä tilanteita ja konsertteja. Myös Petteri oli kuvauttanut sitä, esimerkiksi maineikkaan come back -konsertin Helsingin Savoy-teatterissa 1996. Agit Prop syntyi tavallaan suoraan kuuluisuuteen, siksi siitä on poikkeuksellisen paljon arkistomateriaalia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Erityisen hienoja herkkupaloja löytyi DDR:n arkistoista heti yhtyeen ensimmäiseltä Berliinin vierailulta. Niissä tuntuu ja tuoksuu taito, into, aate ja nuoruus. Sinikka Sokka muistelee, että yleisön joukossa oli silloin myös Angela Merkel.
Agit Prop jatkaa...
Jouko Aaltosen mukaan Agit Propin merkitys on luonnollisesti muuttunut vuosikymmenten aikana, mutta hämmästyttävää on, että yhtye on koko ajan jatkanut ja ollut suosittu 1990-lukua lukuun ottamatta. Se syntyi akuuttiin poliittiseen tarpeeseen ja ponnahti kansainvälisestikin suureen suosioon ja saavutti musiikillisen suvereeniuden poliittisen laulun alueella. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen kysyntä oli vähäisempää, mutta yhtye jatkoi, kuin merkkinä jostakin, ja nousi uudelleen vuosituhannen vaihteessa. Osittain kyse on sukupolvi-ilmiöstä ja nostalgiasta, mutta ei pelkästään siitä. Nuoremmatkin polvet ovat löytäneet yhtyeen. Ja Kaj Chydeniuksen ja Eero Ojasen säveltämistä biiseistä on tullut ikivihreitä klassikoita.
Se sävähdyttää, että Agit Prop on selvinnyt kaikesta. Jatkanut kuin kiusallaan.
Jumalaut, meillä on hyvä bändi! Mitään emme vaihtaisi pois. Olemme olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Koko maailma tuli sylimme, Agit Propin jäsenet Sinikka Sokka ja Kiti Neuvonen summaavat.
Paljon suuria arvoja
Lauluja Utopiasta -dokumenttielokuvan teon myötä tekijät oppivat näkemään kirkkaammin yhtyeen suuren linjan. Myös se, miten se yksittäisenä ilmiönä asettuu historian linjaan ja jatkumoon. Siinä mielessä juuri nyt on tämän elokuvan aika.
Nyt osataan jo katsoa sen pitkää linjaa ja arvostus ylittää puolue- ja sukupolvirajat. Tuotannon joukossa on paljon aikaansa sidottuja biisejä, joiden sanoituksia agitproplaiset eivät enää allekirjoita. Sekin on muuttunut, että mitä merkitsee tunnustautua esimerkiksi kommunistiksi. Mutta siellä on paljon sellaista, joka kertoo keskinäisen solidaarisuuden, heikomman puolustamisen ja työväenliikkeen isoista arvoista, Jouko Aaltonen sanoo.
Omia suosikkejani ovat monet Bertolt Brechtin viisaisiin ja sopivasti moneen suuntaan merkitsevien runojen pohjalta tehdyt biisit. Kun säveltäjä vielä on Eero Ojanen, teos ja tulkinta hipoo täydellisyyttä (Superlatiivi-von-Bagh sanoisi että ylittää täydellisyyden). Ne kestävät aikaa. Niitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
Maailma ei ole valmis
Elokuvan, kuten myös Agit Propin tuotannon, sisältö ja sanoma on juuri se pitkä linja, joka kertoo solidaarisuudesta sekä siitä, että maailma ei ole valmis ja on kamppailtava paremman, oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Elokuva kertoo myös ajan riennosta ja sukupolvien kapulan siirtämisestä eteenpäin.
Toivon, että kukin katsoja poimii itselleen tärkeän sisällön, merkityksen ja kokemuksen. Ja paha ei ole sekään, jos jää miettimään Peter von Baghin viimeisiä sanoja elokuvassa.
Olemme aikaan sidottuja ja oman aikamme vankeja, mutta silti on asioita, jotka kantavat yli vuosikymmenten. Tarvitsemme solidaarisuutta, tasa-arvoa ja pyrkimystä eteenpäin. Tarvitsemme utopioita - tarvitsemme lauluja utopioista ja lahjakkaita taiteilijoita jotka niitä laulavat.
Lauluja Utopiasta sai maailman ensi-iltansa Sodankylän elokuvajuhlilla täpötäydessä pääteltassa. Se esitettiin myös Ilokuva-festivaaleilla Mäntyharjulla elokuun alussa. Vastaanotto on ollut innostunutta.
Lauluille utopiasta oli ja on yhä tilausta.
Elokuvan esitykset: elokuvan Facebook-sivut Agit Prop – Lauluja utopiasta
Seuraava:
Visa Koiso-Kanttila ja Kaiken se kestää
"Ohjaajakysymyksestä jouduin jonkin verran vääntämään kättä, että voiko dokumentaristi ohjata pitkää fiktiota."
Edellinen: Pekka Lehto ja Paha poliisi
"Luotan poliisiin. Minulla on paljon hyviä poliisituttavia ja -ystäviä."
Tällä viikolla
Uusimmat
- Parthenope – Napolin kauneus ensi-ilta
- Aleksi Mäkelä ja Häjyt 2 haastattelu
- Häjyt 2 ensi-ilta
- The Gorge dvd
- Risto Räppääjä ja kaksoisolento ensi-ilta
- A Complete Unknown ensi-ilta
- Pyhän temppeliviikunan siemen ensi-ilta
- Film-O-Holic supistaa toimintaansa
- Onnen asiamies ensi-ilta
- Isoäidin miljoonat ensi-ilta