Kotimainen elokuva uudelle tasolle

Jalmari Helanderin kaksi pitkää elokuvaa, kansainvälistä tunnustusta saaneet Rare Exports (2010) ja Big Game (2014) olivat tyylilajiltaan seikkailua ja fantasiaa, Sisu on täynnä suoraviivaista toimintaa.

Sisu sai alkunsa Lapin kultakuumeesta. Jalmari Helander pyöritteli aikanaan, että siitä saisi hienon seikkailun. Mutta se ei edennyt silloin pidemmälle. Kunnes tuli eräs joulu.

En muista mistä sain tämän ajatuksen, olen yrittänyt muistella sitä. Eräänä jouluna tulin ajatelleeksi natseja, jotka tuhosivat Lappia poistuessaan Norjaan Lapin sodan loppuvaiheessa. Saksalaiset käyttivät Lapista vetäytyessään poltetun maan taktiikkaa tuhoten tiet, sillat ja kylät. Minuutin päästä tiesin millainen tarina olisi, se sijoittuisi tähän historian hetkeen. Se oli todella kirkas visio.

Sisun perustana on ollut myös Helanderin unelma suomalaisen toimintaelokuvan tekemisestä. Hän oli alkanut unelmoida sellaisesta nähtyään aikanaan Taistelijan (Firstblood, 1982). Hän halusi toteuttaa nuoruutensa unelman: tehdä Suomessa toimintaelokuvan, joka olisi visuaalisesti vaikuttava yhden miehen selviytymistarina. Kun koronapandemia pysäytti Helanderin ja tuottaja Petri Jokirannan senhetkisen elokuvaprojektin, he ryhtyivät kehittelemään elokuvaa, joka voitaisiin kuvata kokonaan Suomessa paikallisin voimin.

Tarinan idea on sama kuin Taistelijassa: yksi sitkeä mies taistelee armotonta erämaata ja ylivoimaista vihollista vastaan. Sisu ei ota itseään liian vakavasti, vaikka se on sävyltään ankara ja väkivaltainen. Pidän kostokertomuksista ja yksi mies vastaan armeija -tarinoista.

Poikkeuksellista oli Helanderin mukaan se, että hän kirjoitti käsikirjoituksen vain parissa kuukaudessa, kun hänellä menee siihen yleensä vuosia. Poikkeuksellista oli myös, ettei elokuvassa juurikaan puhuta. Hän kirjoitti asioita ilman repliikkejä. Se tuntui aluksi haasteelliseltakin.

Jossain vaiheessa tuntui, ettei siitä tule mitään, mutta sitten se alkoi loksahdella kohdilleen. Kirjoitin mitä tapahtuu ja sain sen ymmärrettäväksi ilman dialogia. Kun jouduin miettimään kuvaa ja ääntä, se alkoi tuottaa hyvää elokuvaa.

Vastaavat tuottajat Mike Goodridge, Gregory Quanhon ja Antonio Salas Helanderin ja Jokirannan edellisestä projektista liittyivät Sisu-projektiin, ja rahoitus alkoi järjestyä nopeasti. Oli vain muutama kuukausi aikaa saada elokuva rahoitettua, jotta kuvaukset saataisiin käyntiin. He hyödynsivät aikaisempien elokuviensa kontaktit ja saivat aikaan tarjouskilpailun yhdysvaltalaisen studion ja suoratoistojätin kesken. Sisusta tuli ensimmäisiä suomalaiselokuvia, jonka yhdysvaltalainen studio Sony/Stage 6 Films osti levitykseensä jo käsikirjoitusvaiheessa.

Rankassa tarinassa kauniita pohjateemoja

Helander listasi näyttelijöitä, jotka hän halusi elokuvaan. Hän oli työskennellyt Jorma Tommilan kanssa sekä Rare Exportsissa että Big Gamessa, ja kun tuli aika etsiä päähenkilö Aatami Korven esittäjä, Helander otti Tommilaan välittömästi yhteyttä, vaikka roolihahmo oli tuolloin vain luonnosmainen kullankaivaja.

Tommila oli ainoa ajatukseni pääosaan.

Tehtyään muutamia vuosia teatteritöitä Tommila astui innolla uuteen elokuvarooliin. Saatuaan käsikirjoituksen hän innostui siitä heti.

Aatami on jonkinmoinen mysteeri. Minulla on oma käsitykseni hänen taustatarinastaan. Hän etsii uutta onnea ja merkitystä elämälleen, Tommila kuvailee.

Nähtyään norjalaisen elokuvan Headhunters (2011) Helander tiesi haluavansa vielä joskus työskennellä Aksel Hennien kanssa. Hennie näyttelee Sisussa SS Obersturmführer Bruno Helldorfia. Hennie suostui rooliin epäröimättä. Tarina tuntui hänestä hurjalta ja todella rankalta kostokertomukselta, jossa on kuitenkin kauniita pohjateemoja. Hennie on näytellyt niin pienissä indie-tuotannoissa kuin suurissa Hollywood-hiteissä.

Brunon toverin Wolfin roolia varten Helander pyysi Jack Doolanilta videonäytteen, vaikka tiesi hänen olevan sopiva rooliin. Doolanista Sisun tarinassa on piirteitä kostotarinasta, toiminta-, sota- ja ryöstökeikka-elokuvista. Doolan on vakiokasvo Iso-Britannian elokuva- ja tv-tuotannoissa. Hän on tunnettu komediarooleistaan ja piti roiston esittämistä antoisana vaihteluna.

Ei sokerikuorrutusta

Sisua tehdessään Jalmari Helander pääsi vihdoin kuvaamaan Suomessa, kun hänen aiemmissa elokuvissaan Suomea olivat esittäneet Norjan ja Saksan maisemat.

Kuvauspaikkoja eri puolilta Suomea etsiessä tuli pian selväksi, että Lappi on oikea paikka.

Hän piti Lapissa kuvaamisesta. Kuvauksia ja työryhmää on ikävä.

Työskentely oli hyvin mieluista ja antoisaa. Nautin siitä kaikesta. Heräsin aikaisin vaikkei olisi tarvinnut, vain siksi kun olin niin innoissani. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen.

Rankkaakin oli. Kuvaukset olivat hyvin haastavat, koska joillekin kuvauspaikoille ei johtanut edes tietä. Oli hyytävän kylmä ja tuuli oli kova. Sen nopeus nousi päivittäin jopa 27 metriin sekunnissa. Sääolot olivat arvaamattomat. Eläimet olivat hankalimpia. Hevosen kanssa oli paljon säätöä, eivätkä hevonen ja koira tulleet keskenään toimeen.

Roolihahmojen teot puhuvat puolestaan, eikä mitään sokerikuorrutusta ole. Tunnelmaa rakennetaan sanojen sijaan kuvilla. On aika nostaa suomalainen sotaelokuva uudelle tasolle, jossa kerronta ylittää tavanomaisen realismin. Tämä on oodi suomalaiselle miehelle ja toimintagenrelle, joka on aina ollut lähellä sydäntäni. Olen ylpeä tästä elokuvasta ja todella iloinen, että saimme tehdä tämän.

Helander luonnehtii Sisua myös ”lekalla päähän hyvällä fiiliksellä”-elokuvaksi.

Avannut jo monta ovea

Jalmari Helander iloitsee myös siitä, että Sisu on saanut hänet oivaltamaan, millaisia elokuvia hän haluaa tehdä. Sisu on ollut hänelle ainutlaatuinen suoritus, josta hän on saanut voimaa ja fiiliksiä. Niin ei hänen mukaansa käy aina. Nyt kävi, väkevästi, ja hyvä niin.

On aika ennen Sisua ja sen jälkeen. Luulen että Sisun jälkeisistä töistäni tulee huomaamaan sen, että olen tajunnut jotain, mitä en ole sitä ennen tajunnut. Esimerkiksi sen miten asioita pitää tehdä. Tämä on iso merkkipaalu minulle henkilökohtaisesti. Erään ajanjakson loppu ja alku.

Sisu sai ensiesityksensä Toronton kansainvälisellä elokuvafestivaalilla (TIFF) syyskuussa 2022. Vähän Toronton jälkeen sille vahvistettiin suomalaiselle elokuvalle poikkeuksellisen laaja levitys Pohjois-Amerikan elokuvateattereihin. Levittäjänä Pohjois-Amerikassa toimii Lionsgate. Sony levittää elokuvan muualla maailmassa Pohjoismaita lukuun ottamatta. Pohjoismaissa elokuvan levittää Nordisk Film.

Maailmanlaajuinen levitys on todella merkittävä asia. Olemme puhuneet Jorma Tommilan kanssa, miten hyvältä se tuntuu. En ole lähtenyt tekemään elokuvia Yhdysvaltoihin, vaikka minua on sinne pyydetty. Olen halunnut pitää oman pääni. Jormakaan ei ole lähtenyt näyttelemään sinne. Olemme Suomessa nyt tehneet elokuvan, joka esitetään Yhdysvalloissa ja muualla poikkeuksellisen laajasti. Suomessakin on siis mahdollista tehdä maailmanluokan elokuvaa eikä välttämättä tarvitse lähteä ”rapakon” taakse.

Lokakuussa 2022 Sisu voitti parhaan elokuvan palkinnon Sitgesin kansainvälisillä elokuvajuhlilla Espanjassa. Lisäksi Jorma Tommila sai parhaan näyttelijän palkinnon, Kjell Lagerroos palkittiin parhaasta kuvauksesta sekä Juri Seppä ja Tuomas Wäinölä parhaasta originaalimusiikista.

Sisun ansiosta olen saanut lisää rohkeutta ja itsevarmuutta. Olen oppinut paljon. En enää mieti, mitä muut haluavat, vaan mitä minä haluan. Sillä tavoin elokuvasta tulee parempi. Edellisissä elokuvissani olen miettinyt paljon, mitä muut haluavat ja toiminut sen mukaan. Olen kuunnellut neuvoja, joita ei olisi pitänyt kuunnella, ja olen ollut monin tavoin epävarmempi. Sisu on minulle timantti. Se on jo nyt avannut miljoona ovea.

Lue myös