Liisa Helminen on toiminut lasten- ja nuortenelokuvan parissa seitsemänkymmentäluvulta lähtien. Käsikirjoittajana ja ohjaajana kunnostautunut Helminen on saanut Jussi-patsaat elokuvistaan Kuningas, jolla ei ollut sydäntä (1984) ja Minulla on tiikeri (1978). Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä tehtiin mainiot Urpo ja Turpo -animaatiot. Turilas ja Jäärä -elokuvissa Helminen toimi käsikirjoittajana, tuottajana ja konsultoivana ohjaajana.

Kotimaisen lastenelokuvan kokonaismäärällinen nousu ei ole Helmisen mukaan vielä toteutunut, mutta pitkiä teatterielokuvia on alkanut tulla lisää.

– "Jos lasketaan kaikki lyhytelokuvat ja animaatiot, minusta tuntuu, että aikaisemmin niitä tuli paljon enemmänkin vuosittain. Nyt on nämä pitkät teatterielokuvat, niitä on ilahduttavan paljon tullut erityyppisiltäkin ohjaajilta. -- Arvostus nousee sitä mukaa kun tulee kiinnostavia tuotteita."

Helmisen ohjaama ja William Aldridgen kera käsikirjoittama Pelikaanimies perustuu Leena Krohnin kirjaan Ihmisen vaatteissa. Elokuva on valittu Berliinin elokuvajuhlien Kinderfilmfest-lastenelokuvakilpailuun. Helminen oli halunnut toteuttaa Krohnin tekstin jo pitkään, mutta pelikaanihahmon tekninen toteutus oli askarruttanut. Digitaalikokeiluja tehtiin mutta kuvaaja Timo Salminen vakuutti että pelikaani kannattaa tehdä perinteisen elokuvan keinoin.

Muutto takaisin Helsinkiin antoi aiheen elokuvalle:

– "Poika halusi pyrkiä Helsinkiin lukioon, se oli se muuttamisen syy. Huomasin että se paikan vaihdos, koko ystäväpiirin jättäminen, sopeutuminen uuteen ympäristöön, on aina iso asia ihmiselle. Minkä ikäiselle tahansa. Ja silloin se aktivoitui päässäni, Leena Krohnin kirja, uudelleen ja kaivoin sen hyllystä ja totesin että tässähän se on, jonka haluan nyt tehdä."

Helminen uskoo, että Pelikaanimies on kirjan hengessä toteutettu, vaikka ainahan elokuvasta jää paljon pois. Mukavaa on, jos kirjailija ei ole mustasukkainen siitä mihin suuntaan elokuva muokkautuu.

– "Mikä on lukijan odotus suhteessa elokuvaan? On aina pieni riski, tuleeko pettymyksiä, mutta en tiedä onko se niin kauhean vaarallista? Koska elokuva on kuitenkin ihan toinen väline, toinen taiteen muoto… Ihailin Leena Krohnin omaa suhtautumista tähän asiaan. Hän hyväksyi täysin sen että sitä [kirjaa] lähdettiin viemään siihen suuntaan kuin elokuvan tarpeet vaativat"

Elokuvassa käsitellään illuusioiden ja todellisuuden suhdetta. Uskovatko ihmiset siihen mitä näkevät? Mikä on totta, mikä taas harhaa? Monisäikeisen tematiikan yksi päällimmäisiä asioita on Helmisen mukaan myös suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen.

– "Voi ajatella että pelikaani on toisesta kulttuurista tuleva henkilö, joka opettelee elämään meidän tavoillamme."

Taustateemoiksi Helminen nostaa Emilin (Roni Haarakangas) muuton maalta kaupunkiin, isäsuhteen ikävöinnin ja uudelleen luomisen, isää korvaavan hahmon etsimisen. Mukana on myös

– " aina klassinen ystävyysteema, joka on minusta erittäin voimakas siinä monella tasolla, pelikaanin [Kari Ketonen] ja Emilin ja Emilin ja Elsan [Inka Nuorgam]."

Helminen on tehnyt pitkään animaatiota. Nyt oli kiinnostavaa palata ihmisnäyttelijöiden pariin animaation ruutu kerrallaan -maailmasta. Helminen on viehättynyt ihmiskasvojen ilmaisuvoimaan, siihen miten ajatus tulee ulos elävän ilmaisun kautta.

Vaikein ja tärkein haaste oli tyylilajin löytyminen sekä lapsi- ja ammattinäyttelijöiden sovittaminen toisiinsa. Päähenkilöiden kanssa harjoiteltiin ahkerasti pitkin kevättä. Pelikaanimiehen tyylilajin valinta auttoi myös lasten ajautumista elokuvan maailmaan.

– "Pyrin välttämään tässä semmoista aikaan sidottua arkirealistista tyyliä, se on kuin semmoinen kohotettu tai satutyyli, ajaton, filosofinen, tietyssä mielessä."

Helmisen työryhmä on kärkikaartia: kuvaaja Salminen on Aki Kaurismäen luottomiehiä, Paul Jyrälä on tunnettu äänisuunnittelija, leikkaaja Jukka Nykänen on saanut paljon palkintoja. Ohjaaja on tyytyväinen että kiireisten freelancereiden aikataulut sopivat yhteen ja kiittelee hyvää yhteishenkeä:

– "Olin toivonut kärsivällistä suhtautumista siihen, kun tehdään lasten kanssa… Halusin säilyttää tunnelman kuvauksissa rauhallisena ja lempeänä ja normaalina, ei liikaa stressaavana tai raastavana, jotta ne lapsinäyttelijät joilla on aika iso työ tässä, jaksaisivat tehdä sen."

Koska Pelikaanimiehen toinen käsikirjoittaja oli britti, alettiin tekstiä tehdä suoraan englanniksi Rahoituksen hankkiminen ulkomailta nopeutui, kun tekstiä ei tarvinnut ensin kääntää.

– "En ole kuullut ainakaan aikaisemmin, että suomalaiset olisi tällä tavalla menetelleet. Se oli tämmöinen kokeilu, joka meille onnistui hyvin. Uskon, että päästiin vuotta aikaisemmin kuvaamaan sen takia."

Elokuvan kansainvälisen levittäjän työtä helpottaa se, että Pelikaanimies hyväksyttiin Berliinin festivaalien lastenelokuvasarjaan. Näin ainakin uskoo Helminen. Tuottelias ohjaaja etsii uutta aihetta ja on mukana suunnittelemassa ja käsikirjoittamassa Lumifilmin uutta animaatiosarjaa, jonka ohjaavat Mariko Härkönen ja Ismo Virtanen.

Teemu Passoja

 © Film-O-Holic.com 16.12.2004
- kaikki oikeudet pidätetään -