Suomalaista animaatioelokuvaa

Elokuvan ideointi- ja käsikirjoitusvaihe

Animaatioelokuvana Niko - lentäjän poika on poikkeus kotimaisen näytelmäelokuvan kentässä. Elokuvan saama näkyvyys maailmalla on myös omaa luokkaansa, animaation levitysoikeudet kun on myyty yli sataan maahan. Lopputulosta ei ole kuitenkaan saavutettu yhdessä yössä, sillä elokuva on ollut lähes viisivuotinen prosessi.

Tuottajakollegani Petteri Pasanen Anima Vitae -studiolta soitti ja ehdotti, että tehdäänpä pitkä animaatioelokuva. Olin aluksi vähän skeptinen, sillä Suomessa ei ole juurikaan tehty pitkiä tietokoneanimaatioita. Ajattelin käydä puhumassa Petterille järkeä päähän, mutta hämmästyin kun näin, minkälaisia töitä ja mainoksia Animassa oli tehty.

Elokuvan ainekset nojaavat suomalaisuuteen, sillä esillä ovat niin Lapin lumiset maisemat revontulineen kuin joulupukin lentävät porot Korvatunturilla.

Ihan alussa haimme elokuvalle identiteettiä. Päätimme, että Niko on perhe-elokuva. Halusimme elokuvasta mahdollisimman suomalaisen ja sijoitimme sen Lappiin, mikä tarjosi meille kilpailuvaltin markkinoilla.

Ideaa ei tarvinnut hakea muutenkaan kovin kaukaa.

Tarina itsessään on tuttu jo entuudestaan. Olen kertonut samaa tarinaa jo kohta kahdeksantoista vuotta: lapsen kasvu nuoreksi, nuoren kasvu aikuiseksi, itsenäistyminen ja itsensä ja oman paikkansa löytäminen yhteiskunnassa.

Tuomaisen rooli ei jäänyt pelkästään ideoinnin tasolle, sillä hän on myös elokuvan käsikirjoittaja.

Tein viisi ensimmäistä käsikirjoitusversiota yksin. Sen jälkeen mukaan tuli kirjoituskumppaniksi irlantilainen Marteinn Thorisson.

Päätimme Petterin kanssa, että haluamme elokuvaan mukaan anglosaksisen kirjoittajan, koska tiedän kokemuksesta, että jossain vaiheessa omat jutut ja vitsit loppuvat kesken ja toisaalta joskus on hyödyllistä kirjoittaa kimpassa, jolloin ideointi onnistuu vapaammin.

Työnjako tuottajien välillä

Animaatiostudiota johtavalla Petterillä on enemmän kokemusta varsinaisesta animaation teosta, budjetoinnista, suunnittelusta ja sen sellaisista asioista. Petteri on myös ennakkoluuloton kaveri, joka lähtee esittelemään studion osaamista minne tahansa. Hän on opiskellut markkinointia, joten projektin loppuvaiheessa hän katseli vähän sen perään.

Minulla taas on taustalla aika paljon yhteistuotantoja. Olen tuottanut sellaisia elokuvia kuin Poika ja ilves ja Menolippu Mombasaan. Poika ja ilves oli aikoinaan Suomen kallein elokuva. Olin hankkinut siihen paljon ulkomaalaista rahoitusta ja kokemuksestani oli hyötyä tämänkin elokuvan rahoituksen hankinnassa. Käsikirjoittajana taas olen pitänyt sisältöpuolta linjassa animointiin nähden.

Kuinka animaatioelokuva sitten eroaa perinteisestä fiktioelokuvasta?

Animaatio on minulle elokuvaa sinänsä. Käsikirjoittaessa en ajattele, että nyt täytyy kirjoittaa animaatiota, vaan tarina, joka kerrotaan animaation keinoin. Pelkästään näytelmäelokuvia tehneelle henkilölle animaatiossa on ollut hurmaavaa käsikirjoittajan mielikuvituksen vapaus, jolloin olen voinut laittaa kohtauksiin vapaasti vaikka lumivyöryjä.

Vapauteen liittyi koko elokuvan universumin luominen. Loimme näyttelijät, kuvauspaikat, valot ja tunnelmat. Se on vielä suurempaa käsityötä kuin tavallinen elokuva.

Animaatioelokuvat ovat samaan aikaan elokuvia lapsille ja aikuisille, mikä tarjoaa elokuvantekijöille monenlaisia mahdollisuuksia.

Se että elokuvaa tehdään samaan aikaan lapsille ja aikuisille on ehdottomasti positiivinen haaste. Minulla on itselläni kaksi lasta ja olemme käyneet katsomassa paljon lasten elokuvia ja animaatiota. Huomaan pitäväni sellaisista lasten elokuvista, joissa on jonkinlaista aikuistasoa eli asioiden, tilanteiden ja ihmissuhteiden käsittely ei ole aivan yksioikoista.

Elokuvan rahoitus ja levitys

Halusimme mukaan eurooppalaisia tuotantoyhtiöitä. Oli tärkeää kerätä rahaa elokuvantekoon niin paljon kuin mahdollista, jotta saatoimme näyttää osaamistamme ja kilpailla eurooppalaisen animaation kanssa. Euroopassa animaatioelokuvien budjettien keskitasot ovat noin kuuden miljoonan euron paikkeilla eli pääsimme rahamäärässä mitattuna samalle viivalle.

Oman linjan tulee olla selkeä, jolloin jokaisen rahoittajan mielihaluja ei voi lähteä seuraamaan erikseen. Rahoittajat on kuitenkin pidettävä selkeästi ajan tasalla sisällön ja aikataulujen suhteen.

Rahankeruuvaihe kesti noin puolitoista vuotta ja se oli suoraan sanottuna haastava vaihe. Rahoittajia tulee paljon ja heidät kaikki on pidettävä ajan tasalla. Tässäkin elokuvassa on kaksikymmentäkaksi rahoittajaa, joten siihen liittyy paljon paperityötä.

Elokuvan saama huomio on myös Tuomaisen mieleen.

On hieno asia, että elokuvaa levitetään näin laajalle alueelle. Jotkut ovat sanoneet, että Niko leviää suomalaiseksi elokuvaksi hyvin, mutta elokuva leviää missä tahansa maailman mittapuussa hyvin. Nikon levitysoikeudet myytiin ennakolta yli sataan maahan ennen kuin elokuva oli lopullisesti valmis, mikä on ennenkuulumatonta.

Animoinnin ja äänityöskentelyn työnjako

Lähes kaikki animaatiosuunnittelu on suomalaista käsialaa. Käsikirjoitus, tuotanto, visuaalinen suunnittelu ja ohjauksen suunnittelu ovat Suomesta lähtöisin.

Työnjako sujui yleisen käytännön mukaisesti eli rahat, jotka löytyvät tietystä maasta, käytettiin pääsääntöisesti myös siinä maassa.

Meillä oli animaatiostudiot Saksassa ja Tanskassa, kun taas äänisuunnittelua ja musiikkia tehtiin Irlannissa. Kuva on tavallaan tehty kolmessa maassa ja äänityöt neljännessä osatuottajamaassa.

Vaikka Niko - lentäjän poika on tuotannollisesti kansainvälinen elokuva, on kyse lopulta varsin suomalaisesta elokuvasta.

Otimme hemmetinmoisena haasteena vastaan sen, ettei Suomessa ole tehty vastaavanlaista elokuvaa. Meillä on kuitenkin kokenutta, osaavaa ja innostunutta väkeä työtä varten. Suomi on päätuottajamaa ja vaikka osatuottajia on Saksasta ja Irlannista, niin kyllä kaikki katsovat tätä suomalaisena elokuvana.



Lue myös